Sirkkelinterät vertailussa
22.4.2008
Biltema
CMT Orange Tools
CraftOmat
DeWALT
Freud Pro
ProCat
Tamo Saw Blade
Value Tools
Halki, poikki ja pinoon
Omakotityömailla yleisesti tarvittava työkalu on jiirisirkkeli, jolla katkeavat kevyesti laudat, kakkosneloset ja jopa järeämpikin puutavara. Sirkkeliin tulee mukaan siihen sopiva terä, mutta mistä kannattaisi hankkia uusi, kun se mukana tullut terä tulee tiensä päähän?
Sirkkelin valmistaja kehottaa tietenkin ostamaan samanmerkkisen terän kuin sirkkelissä on uutenakin ollut, mutta useimmiten se ei ole kaikkein halvin vaihtoehto. Testisahaamme, DeWalt 742 kääntöpöytäsirkkeliin, löytyi Starkista DeWalt-merkkinen terä, mutta sen hinta vaikutti kovalta ollen lähes 90 euroa.
Hinta tuntui entistä kovemmalta, kun läheisestä Biltemasta sai samaan tarkoitukseen tehdyn terän reilusti alle 20 eurolla. Voivatko näinkin erihintaiset terät olla täsmälleen samanlaisia vai onko hinnan perusteena laatuero?
Asiaa ei voinut olla selvittämättä, kun samalla tuli tilaisuus vertailla kuutta muutakin nikkaritason sahanterää.
Mukaan vertailuun otimme rautakaupoista ja marketeista löytyviä sirkkelinteriä, joiden halkaisija on 250 millimetriä ja keskireiän koko 30 mm. Tarkoituksena oli etsiä teriä, joiden hammasluku olisi noin 40 hammasta.
Löytämämme terät olivat kaikki teräsrunkoisia ja varustettu kovametallipaloilla, jotka tekevät varsinaisen leikkuutyön. Terämuodot olivat kaikissa BA, eli hampaiden kärjet olivat vuorottain vinohiotut. Vuorottain vinohiominen tarkoittaa sitä, että joka toinen hammas on päästöpinnastaan kalteva oikealle ja joka toinen taas vasemmalle. Tällainen terä soveltuu massiivipuulle sekä katkaisuun että halkaisuun, joten se on hyvä yleisterä.
Näillä asetuksilla vertailun terät eivät ole käypäisiä ainoastaan kääntöpöytäsirkkeliimme, vaan sopivat useisiin muihinkin jiirisahoihin ja pieniin sirkkeleihin.
Löysimme mukaan kahdeksan sahanterää, joista tosin yksi oli hammasluvultaan muista huomattavasti poikkeava.
Teriä etsiessämme kolusimme läpi kaikki pääkaupunkiseudun rautakaupat sekä marketit, ja huomioon pantavaa oli, että joitain terämerkkejä myytiin useassa eri paikassa. Esimerkiksi CMT Orange Toolsia myytiin K-Raudan lisäksi Hong Kongissa. Siellä terää myytiin lisäksi muutaman euron halvemmalla kuin K-Raudassa. Samoin Tamoa löytyi Minimanin lisäksi ainakin Puuilosta.
Suuri osa mittauksista suoritettiin heittokellolla. Sillä mitattiin terän rungon ja teräpalojen heittoja. Teräpaloista mitattiin sivuheiton lisäksi säteisheittoa, sillä muita kauempana terän keskiöstä olevat kovametallihampaat joutuvat sahauksessa koville. Niiden osalle koituu sahauksessa muita suuremman lastun leikkaaminen.
Heittokellon lisäksi myös mikroskooppikuvaan perustuvaa kulmamittaria käytettiin ahkeraan. Teräpaloista mitattiin rinta- ja päästökulman lisäksi myös tangentin ja säteen suuntaiset päästöt, sekä rintapinnan ja päästöpinnan vinohiontakulmat.
Heittomittauksen yhteydessä huomasimme, miten suuri vaikutus terän kiinnityksellä sekä kiinnitysosien puhtaudella on saavutettuun lopputulokseen. Yritimme aluksi suorittaa mittausta terät normaaliin sirkkeliin kiinnitettyinä, mutta kiinnityksen epävarmuus esti mittaukset. Kun terä irrotettiin ja kiinnitettiin uudestaan toiseen asentoon, muuttuivat myös tulokset.
Vertailumme käytännön sahauskokeet pyrkivät selvittämään sahanterien purevuutta. Purevuuteen vaikuttavat paitsi eri kulmat, myös yksinkertaisesti sahojen terävyys. Suuri rintakulma aikaansaa sen, että terä haukkaa enemmän, mutta myös terävyydellä on erittäin suuri vaikutus sahaustehokkuuteen.
Vertailuun kuului myös terän jännityksen arvostelu. Mittasimme jännityksen painon ja heittokellon avulla, mutta annoimme samat terät myös asiantuntijan arvosteltaviksi. Tulos oli aivan yhtenevä. Ne terät, jotka näyttivät mittauksissamme liian jäykiltä, saivat tuomion myös asiantuntijan käsittelyssä. Yllättävän usein terärungot on tehty aivan liian jäykiksi. Ne saattavat alkaa lämmettyään vedellä eikä sahauksesta tule suora.
Viimeiset arvostelukohteet olivat terärungon sekä kovametallipalojen kovuus. Liian pehmeä terärunko kielii huonosta materiaalivalinnasta ja lopputuloksena on se, ettei terä pidä ryhtiään. Ryhdin menetys näkyy terän sivuheittona huonona sahausjälkenä. Liian kovakaan terärungon materiaali ei tosin saisi olla, jotta se ei pääsisi joustamisen puutteessa repeämään.
Lue vertailusta lisää TM Rakennusmaailman numerosta 4/2008.
Osta koko juttu
Tulosta juttu