Ketjurassi laskeutuu viemäriaukosta sisään ja alkaa jyrsiä valurautaviemärin seinämiä puhtaaksi vuosikymmenien aikana niiden pintaan kertyneestä liasta ja ruosteesta. Irronnut lika ja karsta huuhdellaan painevedellä kaupungin viemäriin.

”Viemäriverkon ulkopuolella lika poistetaan imuautoon”, sukitusta tekevän KotiSun Oy:n asennustyönjohtaja Tero Sihvola selittää.

Viemäriin mahdollisesti joutuneet vieraat esineet, kuten vaikkapa leluautot, ohjataan tarkistuskaivoon tai ulos viemäristä ja poistetaan.

Puhdistus kestää useamman tunnin. Varsin kovaäänistä työ ei ole ja sen aikana asunnossa voi aivan hyvin oleskella.

Ennen viemärien puhdistusta Tero Sihvola ja asentaja Tony Hakku ovat käyneet läpi talon viemäröinnin ja suojanneet huolella paitsi työkohteen seinät ja lattiat, myös kulkureitit. Vesikalusteet on tietysti työn ajaksi purettava.

Hyvin pidetty rintamamiestalo

Päivi ja Jukka Syrjäsen espoolainen rintamamiestyyppinen talo on rakennettu vuonna 1956 alun perin ilmeisesti kahden perheen kodiksi. Kaikissa kerroksissa on vesi ja viemäröinti. Syrjäset ovat asuneet talossa jo 29 vuoden ajan.

Syrjästen talossa on viemäriä kahdelta aikakaudelta. Valurautaviemärit ovat alkuperäiset. Kylpyhuoneremontin yhteydessä 1970-luvulla taloon asennettiin modernia muoviviemäriä. Jukka Syrjästä huoletti lähinnä vanhan valurautaviemärin kunto.

Valurautaputkia käytettiin omakotitalojen viemäreissä aina 1960- ja 1970-lukujen taitteeseen asti. Sen jälkeen rakennetuissa taloissa onkin yleensä muoviviemärit. Vielä remontoimattomia valurautaviemärillisiä omakotitaloja lienee Suomessa vielä satojatuhansia. Monissa kohteissa on vuosikymmenien varrella uudistettu märkätiloja ja siinä vaiheessa taloon on asennettu myös muoviviemäriä, kuten Syrjästenkin talossa on.

Tilastotietoja omakotitalojen viemäreistä ja niiden korjausvelasta ei varsinaisesti ole olemassa. Yleisesti arvioidaan, että omakotitalon viemäriremontti alkaa olla ajankohtainen, jos talossa on 30–40 vuotta vanhat valurautaiset viemäriputket.

Syrjästen vieläkin vanhemmat viemärit eivät olleet vielä aivan hirveän huonossa kunnossa.

Viemäreiden kuntoa on hankala itse arvioida, sillä ne sijaitsevat rakenteiden sisällä piilossa. Jos viemärit vetävät, niihin ei tule kiinnittäneeksi huomiota. Toistuvat tukkeumat viemärissä voivat viestiä ongelmista ja vanhan valurautaviemärin kunto kannattaakin tarkistuttaa ajoissa kuvauttamalla viemäri viemärikameralla. Kasaan romahtanutta valurautaviemäriä ei enää voi moderneilla menetelmillä remontoida, vaan silloin on edessä aina putkiston vaihtaminen.

Perinteisessä viemäriremontissa viemärilinjat avataan ja tilalle laitetaan uudet putket. Pihalla linja kaivetaan esiin kaivinkoneella ja sisällä avataan rakenteita viemärin ympäriltä. WC- ja pesutilojen, saunan ja keittiön lattiat joudutaan avaamaan. Näin raskas remontti toteutetaankin usein silloin, kun talossa tehdään muutenkin suurempaa peruskorjausta, korjataan kosteusvauriota tai kun kosteiden tilojen ja/tai keittiön sijaintia halutaan samalla muuttaa.

Helppo ja nopea remontti vakuutti

Kerrostalojen viemärikorjauksissa käyttöönotetut modernit menetelmät ovat vähitellen tulleet tutummaksi myös omakotitalojen asukkaille. Sukittamalla on tehty viemäriremontteja Suomessa jo 10–15 vuoden ajan. Menetelmässä vanha, puhdistettu valurautaviemäri vuorataan sinne paineella työnnetyllä, ajan kanssa kovettuvalla, epoksilla käsitellylpolyesterimuovisukalla. Se muodostaa viemäriin uuden kestävän, sileäpintaisen viemäriputken, jolle esimerkiksi KotiSun lupaa 20 vuoden takuun.

Sukittamalla omakotitalojen remontteja tekeviä yrityksiä on Suomessa LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:n erityisasiantuntija Juha-Ville Mäkisen mukaan jo useita ja monet niistä myös markkinoivat palvelujaan vanhempien omakotitalojen omistajille aktiivisesti.

Syrjäset olivat teettäneet käyttövesiremonttinsa KotiSunilla ja kutsuivat myyjän samasta yrityksestä tarkistamaan myös viemäreiden tilan.

”Myyjä kuvaa kameralla viemäreitä helpoista paikoista keittiöstä tai kylpyhuoneesta niin pitkälle kuin pääsee ja näyttää kuvan myös asiakkaalle. Yleensä kameralla päästään pihakaivoon tai jopa kaupungin viemäriin saakka”, asennustyönjohtaja Tero Sihvola kertoo.

Käynnin ja kuvaamalla tehdyn viemärien kartoituksen avulla myyjä tekee urakasta tarjouksen. Hintaan vaikuttavat sukitettavat metrit ja viemärilähtöjen määrä sekä haarakohdat.

Vaihtoehtoja sukitukselle Jukka Syrjänen ei kerro edes harkinneensa, sillä vaivaton remontti alle viikossa rakenteita rikkomatta vakuutti kerralla. Yrityksellä vaikutti olevan myös kokemusta sukittamalla toteutetuista kohteista, siellä se tekee niitä vuosittain 1 500 ja määrä kasvaa koko ajan.

Puhtaita putkia sukittamassa

Syrjästen talossa on siis viemäriputkia kahdelta aikakaudelta. Uudempia 1970-luvun muoviputkia ei tarvitse korjata. Puhdistetut ja huolella huuhdellut valurautaputket ovat valmiina sukitettavaksi. Viemäriin asennettava sukka valmistellaan yrityksen pakettiautossa, joka on eräänlainen ”sukkaputkitehdas”.

Varsinaista polyesterimuovista sukkaputkea löytyy eri kokoisia, sopiva jokaiseen viemäriin. KotiSun käyttää läpimitaltaan 50–70, 70–100 ja 100–150 mm:n sukkaa. Tässä kohteessa on ø 50–70 mm:n koonmuutossukkaa.

Tony Hakku katkaisee sukkaputkea riittävän pätkän sukitettavaan putkeen ja sekoittaa astiaan sopivalla kovetteella varustettua epoksia. KotiSunin käyttämä epoksi on sinistä. Kovete valitetaan sen mukaan, kuinka pitkä käsittelyaika sukalle tarvitaan.

”Haarakappaleille valitaan lyhimmän, pitkille sukkapätkille pisimmän käsittelyajan salliva kovete. Aikaa on puolesta tunnista tuntiin”, Tero Sihvola selittää.

Tony Hakku kaataa epoksin sukan sisään ja levittää aineen tasaisesti sukkaan pikkumankelin avulla. Valkoinen huopamainen sukka muuttuu pehmeäksi, iloisen siniseksi kumiputkiloksi.

Sisällä talossa sukitusrumpu odottaa valmista epoksisukkaa kellarikerroksen suihkukaivon vieressä. Varsinaisessa sukitusvaiheessa se työntää epoksilla kyllästetyn sukan paineilmalla hitaasti nurin perin viemäriin. Sukkaan on kiinnitetty naru, jonka avulla sitä saadaan säädettyä. Viemäriin puhallettu sukkapätkä voidaan jättää kuivumaan sellaisenaan tai kuivattaa sukkarummun avulla nopeasti.

”Metrin pätkä kuivuu tunnissa. Pitkä sukka voidaan jättää kuivumaan yön yli”, Tero Sihvola kertoo.

Sukittaminen näyttää varsin selkeältä työltä, kun uutta sukkaputkea luodaan suoraan yhtenäiseen viemäriputkeen. Taloviemärissä on kuitenkin aina haaroja. Haarakappaleet voidaan sukituksissa tehdä kahdella tapaa. Haaraliitokset voidaan vahvistaa limittämällä tai käyttämällä erillisiä epoksoitavia viemäriyhteitä. Jälkimmäisellä tavalla haaraliitoksesta tulee saumaton.

”Se on työläämpi, mutta varmempi tapa haaraliitosten toteuttamiseen, Tero Sihvola huomauttaa. ”Siksi meillä haaraliitokset tehdään aina näin.”

Ensin sukitetaan varsinainen pääviemäri, sen jälkeen tehdään reikä haaralinjan, esimerkiksi keittiön viemärin kohdalle haaraporalla. Apuna käytetään viemärikameraa.

Epoksoitu yhdekappale uitetaan paikalleen. Paineilmalla muotoonsa puhallettuna ja naruilla ohjattuna se jätetään kovettumaan oikeaan asentoonsa, jonka jälkeen ilma lasketaan pois ja ”ilmapallo” vedetään viemäristä pois. Sen jälkeen sukitetaan haaralinja. Näin jatketaan, kunnes koko viemäri on käyty läpi. Lopuksi vanhoihin valurautalattiakaivoihin asennetaan muoviset lattiakaivoinsertit.

Valmiit viemärit kuvataan ja kuvausmateriaali tallennetaan usb-muistitikulle. Lopuksi vesikalusteet asennetaan paikoilleen ja kaikki työnjäljet siivotaan.

Sukitettu viemäri on läpimitaltaan vanhaa noin 3-4 mm pienempi, mutta toisaalta sen pinta on aiempaa tasaisempi ja liukkaampi.

Syrjäsillä työt pääsivät käyntiin maanantaina ja keskiviikkona urakka alkoi olla valmis. Talon sisällä olevaa viemäriputkea sukitettiin noin 30 metriä. Tero Sihvolan mukaan työ olisi kestänyt viitisen päivää, jos kaikki viemärit olisivat olleet valurautaa ja sukitettavia.

Syrjästen talon viemäreiden sukitus maksaa kaikkiaan 17 000 euroa, josta kotitalousvähennyksen osuus on yhteensä 4 800 euroa. Yleisesti viemärisukitus omakotitaloon maksaa aluepäällikkö Jaako Luttisen mukaan 12 000–25 000 euroa.

Moderneja menetelmiä

  • Moderneiksi viemärikorjausmenetelmiksi kutsutaan erilaisia remontteja, joissa viemärit korjataan pinnoittamalla, ruiskuvalamalla, sujuttamalla tai sukittamalla. Perinteistä putkiremonttia edullisemmat menetelmät otettiin käyttöön nopeuttamaan ja helpottamaan kerrostalojen putkiremontteja. Eri tapojen riskeistä ja pitkäaikaiskestävyydestä on käyty ajoittain hyvinkin vilkasta keskustelua julkisuudessa. Toki taloyhtiöissä viemärit joutuvat omakotitaloa huomattavasti suuremmalle rasitukselle, joten esimerkiksi pinnoituksen kestävyydelle on pantava sitäkin suurempi paino.

  • Pinnoitusmenetelmässä putken sisäpintaan ruiskutetaan tai harjataan uusi pinta.

  • Ruiskuvalussa vanhan putken sisään valetaan uusi kantava putki.

  • Sujutuksessa vanhojen putkien sisälle asennetaan uusi viemäriputki.

  • Sukituksessa vanhaan viemäriin puhalletaan paineilman avulla epoksilla kyllästetty kuitusukka. Se muodostaa vanhan putken sisään uuden, itsekantavan putken.

Selvitä viemäreiden kunto, tutki vaihtoehdot ja kilpailuta urakka!

  • LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:n erityisasiantuntija Juha-Ville Mäkinen sanoo, ettei yhtä oikeaa keinoa kiinteistöjen viemäreiden korjaamiseen ole olemassa. Keskustelua käydään eri menetelmien hyvistä ja huonoista puolista ja niin pitääkin. Remontin tilaajan pitäisi olla sen verran viitseliäs, että jaksaa ottaa hieman selvää asioista ennen kuin kirjoittaa nimensä ensimmäisen urakoitsijan tarjouspaperiin.

Usein uusien menetelmien riskeistä varoittelevat ymmärrettävästi hanakammin perinteistä viemäriremonttia tarjoavat tahot, mutta totta Mäkisen mukaan on, ettei uusista menetelmistä ole vielä käytännön kokemusta kuin siltä ajalta, kun niitä on Suomessa käytetty.

”Esimerkiksi sukitusta on toki VTT:ssä tutkittu ja yritykset antavat menetelmälle pitkiäkin takuita. Kestävyyteen vaikuttaa kuitenkin moni seikka: irtoaako sukka ajan myötä viemärin pinnalta ja onko haarat tehty asianmukaisesti. Emme tiedä, kuinka monta prosenttia sukituksista joudutaan tietyn ajan kuluessa korjaamaan. Valitettavasti meillä ei ole puolueetonta tutkimusta näiden uusien menetelmien kestävyydestä. Sellaista todella tarvittaisiin.”

Omakotitalon omistajan on joka tapauksessa Mäkisen mukaan tärkeää olla selvillä talonsa viemäreiden tilasta. ”Valurautaviemärien ikä ei sinänsä vielä kerro mitään niiden kunnosta. Omakotitalossa ne eivät joudu samanlaiselle rasitukselle alttiiksi kuin kerrostalossa, joten ne voivat kestää huomattavasti kauemmin täysin käyttökelpoisina. Kunto täytyy siis tutkia viemärikameralla.”

Jos viemärit on syytä kunnostaa tai uusia, Mäkinen suosittelee ottamaan selvää eri vaihtoehdoista ja miettimään, mikä sopii omaan tapaukseen parhaiten. Vaikka perinteinen rakenteita rikkoja putkien vaihto pelottaisikin työläänä vaihtoehtona äkkiseltään, se voi hyvinkin osoittautua järkevimmäksi vaihtoehdoksi – varsinkin, jos taloon on suunniteltu lähivuosina muita remontteja.

”Kannattaa siis pyytää tarjouksia eri menetelmillä viemärikorjauksia toteuttavilta urakoitsijoilta ja vertailla sekä menetelmiä että urakkahintoja.”

Jos sukitus tuntuu parhaalta vaihtoehdolta, Mäkinen neuvoo pyytämään tarjouksen useammalta sukitusta tarjoavalta urakoitsijalta ja varmistamaan yrityksen vakavaraisuuden ja kokemuksen.

Remontin jälkeen kannattaa olla yhteydessä omaan vakuutusyhtiöön, koska remontti saattaa alentaa vakuutusmaksuja.