Paritalon asuntojen pesuhuoneiden lähtötilanteet olivat erilaiset. Toisen huoneiston pesuhuonetta ei ole uusittu rakentamisen jälkeen ollenkaan, mutta toisen asunnon pesuhuoneessa oli 90-luvulla tehty korjaustöitä sekä seiniin että lattiaan. Remontteja on kuitenkin tehty eri aikoina ja edellisen omistajan teettäminä, joten tarkkaa tietoa niiden tekotavoista ei ollut saatavilla.

Alkuperäiskunnossa olevan pesuhuoneen seinissä oli pinnoitteena muovitapetti sekä lattiassa muovimatto. Remontoidussa kylpyhuoneessa seinien ja lattian pinnoitteeksi oli asennettu laatoitukset.

Kartoituksen tarkoituksena oli selvittää pesuhuoneiden remontoinnin kiireellisyyttä sekä korjauksien toteutustapaa.

1980-luvun pesuhuoneet ovat ikääntyneitä

Märkätilojen vedeneristeiden tekninen käyttöikä normaalissa rasituksessa on 30 vuotta, kosteussulkusivelyille tekninen käyttöikä on 15-18 vuotta sekä muovimatoille ja -tapeteille 12-20 vuotta.

1980-luvulla märkätilojen kosteuseristykseinä käytettiin pääsääntöisesti kosteussulkusivelyjä. Kaikki 1980-luvulla rakennetut ja remontoimattomat märkätilojen vedeneristykset ja kosteussulut ovat ikääntyneitä. Rakenteiden vedeneristyksien tai kosteussulkujen ikääntyessä riski kosteuden pääsystä rakenteisiin sekä rakenteiden kosteusvaurioista kasvaa. Rakenteiden toimivuuteen vaikuttavat iän lisäksi myös rakenteiden toteutustapa sekä märkätilojen käytön määrä ja käyttötavat.

Karoitetuksen alussa havaittiin piirustuksista, että alakerroksessa väliseinät alkavat lattiapinnan alapuolelta. Tämä on riskialtis rakenne. Riskinä on maaperän kosteuden siirtyminen seinän alaosan puurakenteisiin ja eristeisiin. Lisäksi rakenteessa vaurioitumisriskiä lisää märkätilojen kohdilla kosteussulkujen tai vedeneristyksien puutteitten takia rakenteeseen pääsevä kosteus. Kosteus voi aiheuttaa rakenteisiin mikrobikasvustoa, eli hometta. Korkea ja pitkäkestoinen kosteusrasitus voi lisäksi aiheuttaa puurakenteisiin lahovaurioita.

Havainnot remontoimattomasta pesuhuoneesta

Alkuperäiskunnossa olevan pesuhuoneen rakenteiden pinnoilla ei ollut kosteuteen tai vaurioihin viittaavia jälkiä, mutta seinien muovitapettien saumoissa sekä muovitapetin ja lattian muovimaton seinälle noston liittymässä oli rakoja, joita oli paikoin myös paikattu.

Pesuhuone kartoitettiin kosteudentunnistimella. Kosteutta oli yhden seinän alaosassa suihkunurkassa. Lattiassa tai seinien muissa osissa ei ollut kosteutta. Muovimatolla tai tapetilla pinnoitetuissa märkätilojen rakenteissa pienikin kosteus viittaa kosteuden pääsyyn vedeneristeenä toimivan pinnoitteen taustalle. Kosteudentunnistimella tehtyjen havaintojen perusteella ei voida olla täysin varmoja korkeampien arvojen syistä, koska ne voivat aiheutua esimerkiksi poikkeavasta materiaalista rakenteen sisällä.

Pesutilan pinnoitteiden rakojen vuoksi oli kosteudentunnistimella havaittavissa kosteutta seinäpinnoissa. Tämän lisäksi piirustuksista näkyi, että väliseinien alaosan rakenne on riskialtis, joten oli syytä tutkia väliseinän rakennetta avaamalla sitä kuivan tilan puolelta rasiaporalla.

Avauksen kohdalla oli voimakasta mikrobitoimintaan viittaavaa hajua sekä avatussa kuivan tilan puoleisessa kipsilevyssä silmin näkyvää mikrobikasvua. Seinän alaosan puurakenteissa oli lahovaurioita ja pesuhuoneen puoleisen kipsilevyn sisäpinnalla mikrobikasvustoa. Lisäksi väliseinän eristetilasta mitattu kosteus oli erittäin korkea ja seinän lämmöneriste oli osin alaosasta vesimärkää.

Väliseinän rakenteet olivat vaurioituneet pesuhuoneen käyttövesien kosteudesta, joka oli päässyt muovitapetin rakojen kautta seinärakenteeseen.

 

Remontoidun pesuhuoneen ongelmat löytyvät

Remontoidun pesuhuoneen rakenteiden pinnoilla ei havaittu kosteuteen tai vaurioihin viittaavia jälkiä tai kosteudentunnistimella kosteutta. Vedeneristyksistä ei voitu tehdä havaintoja rakenteita rikkomatta, koska tilan lattia- ja seinäpinnat on laatoitettu.

Koska remonttien toteutustavasta ei ollut tietoja, irrotettiin ovien ja ikkunoiden ympäriltä listoja, jotta laatoituksen reunoilta mahdollisesti näkyviä vedeneristyksiä olisi mahdollista tarkastella. Irrotettujen ovi- ja ikkunalistojen alla ei kuitenkaan ollut laatoituksen reunoilla vedeneristettä, joten ainakaan vedeneristystä ei ollut tehty kaikille seinille kokonaan eikä rakenteiden liittymiin.

Pesuhuoneen viereisen tilan puolelta irrotettiin listoituksia sekä peitelevyjä. Niiden taustalla oli tapetissa sekä kipsilevyssä kosteuteen viittaavia jälkiä, mutta kosteudentunnistimella ei ollut havaittavissa kosteutta.

Väliseinärakennetta avattiin rasiaporalla havaittujen jälkien kohdalta sekä kuivan tilan puolelta. Seinärakenteissa oli sekä lahovaurioita puurakenteissa että silmin näkyvää mikrobikasvustoa kipsilevyjen kartonkipinnoilla. Väliseinän eristetilasta tai puurakenteista mitatut kosteudet olivat tavanomaisella tasolla tutkimuksen aikana.

Väliseinän vaurioiden syyn selvittämiseksi tutkittiin vedeneristyksien olemassaoloa pesuhuoneessa laatoituksia avaamalla. Laatoituksia avatessa on syytä huomioida, että tällöin mahdolliset vedeneristykset niiden taustalla usein rikkoutuvat ja tästä syystä laatoituksien avaamisessa tulee aina käyttää erityistä harkintaa. Tässä tapauksessa pesuhuoneen remontoiminen oli välttämätöntä väliseinässä havaittujen vaurioiden perusteella ja siksi laatoituksia voitiin avata.

Avattujen laatoituksien kohdilta oli todettavissa, että lattialaatoituksen alla ei ollut vedeneristystä ja seinälaatoituksen taustalle oli asennettu vedeneristys. Koska lattiassa ei ole vedeneristystä sekä seinienkin vedeneristyksissä on puutteita, on käyttövesien ollut mahdollista päästä rakenteisiin ja aiheuttaa niihin vaurioita, vaikka tarkastuksen aikana ei rakenteissa todettu poikkeavaa kosteutta. Vauriot ovat todennäköisesti aiheutuneet ennen pintojen laatoittamista tai mahdollisesti aikaisemmin tilan käytön määrän ollessa suurempi.

 

Rakenteiden korjaaminen ja tilojen remontointi

Paritalon molempien huoneistojen pesuhuoneiden väliseinärakenteissa havaittiin kosteus- ja mikrobivaurioita ja vaikka toisessa huoneistossa rakenteet olivat kuivuneet vaurioitumisen jälkeen, tulee molemmat pesuhuoneet remontoida kokonaisuudessaan nykymääräyksien mukaisesti.

Pesuhuoneiden vedeneristyksien sekä pinnoitteiden uusimisen lisäksi tiloissa tulee korjata väliseinien alaosien vauriot ja rakenne ”nostamalla” puu- ja levyrakenteet vähintään lattian betonilaatan yläpinnan tasolle huoneiden kaikilla osilla.

Remontoinnin yhteydessä, purkutöiden jälkeen, tulee tarkastaa jäävien mm. ulkoseinän alaosan rakenteiden kunto sekä kosteustilanne ennen remontoinnin jatkamista, jotta vaurioituneita rakenteita tai materiaaleja ei jää korjattujen pintojen taustalle.

Artikkeli on julkaistu TM Rakennusmaailmassa 8/20.

Noin puolessa 1980-luvun rakennuksista on ikääntyneitä märkätiloja

Raksystemsin viime vuosina tekemien 16 000 asuntokaupan kuntotarkastuksesta noin 2 500 tehtiin 1980-luvulla rakennettuun taloon. Näistä kohteista noin 50 %:ssa on ollut yksi tai useampia märkätiloja, joissa rakenteiden vedeneristykset tai kosteussulut ovat ylittäneet teknisen käyttöikänsä.

Lisäksi tarkastetuissa 1980-luvun taloissa hieman yli 10 prosentissa on lattiapinnan alapuolelta alkavia väliseiniä ja näistä taloista noin 10 prosentissa väliseinän alaosan rakenteet pitää korjata tai uusia. Lisätutkimuksia on suositeltu hieman alle 40 prosentissa kyseisistä rakenteista.

Rakenteiden vaurioiden määrässä tulee huomioida, että kuntotarkastus suoritetaan pääosin rakenteita rikkomattomin menetelmin ja riskialttiita rakenteita avataan ainoastaan yksittäisiltä kohdilta.