Valtakunnallinen viemäröintiohjelma (2012–2016) edisti haja-asutusalueiden vesihuoltoa ja paransi merkittävästi jäteveden käsittelyä ympäristön kannalta herkillä alueilla. Hankkeiden ansiosta noin 44 000 ihmisen jätevedet käsitellään nyt asianmukaisesti aiemman paikallisen ja usein puutteellisen käsittelyn sijaan.

Maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön yhteistyönä toteutetun ohjelman avulla viemäröitiin 19 800 taloutta, ja uusia viemäreitä rakennettiin yhteensä 4466 kilometriä. Ohjelmassa toteutettiin 50 siirtoviemärihanketta sekä 447 haja-asutuksen viemäröintihanketta. Kolme neljäsosaa ohjelmassa toteutetuista haja-asutuksen viemäröintihankkeista sijaitsi ympäristönsuojelullisesti herkillä alueilla.

Eniten haja-asutusalueiden viemäreitä rakennettiin Varsinais-Suomessa, 81 kappaletta ja 750 km. Käytöstä poistettiin 15 vanhaa puhdistamoa. Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla tehtiin 56 hanketta, 513 km viemäriä, 6 puhdistamoa poistettiin käytöstä. Uudellamaalla 55 hankkeessa viemäreitä tehtiin 294 km ja käytöstä poistettiin 7 puhdistamoa. Vähiten hankkeita oli Kainuussa, 7 ja 98 km sekä 2 käytöstä poistettua puhdistamoa. Kilometreissä uusia viemäreitä tehtiin vähiten Lapissa, 41 km.

Ohjelman tavoitteena oli edistää haja-asutusalueiden vesihuoltoa ja erityisesti ympäristönsuojelullisesti tärkeiden alueiden asianmukaista viemäröintiä eli saattaa valtion tuen avulla noin 20 000 kiinteistöä viemäriverkostojen piiriin. Keskuspuhdistamoilla tapahtuvan tehokkaamman käsittelyn ansiosta esimerkiksi fosforipäästöt vähenevät noin 3,4 tonnia vuosittain eli 2,1 % Suomen puhdistamoiden kokonaispäästöstä.

Hankkeisiin myönnettiin valtion tukea yhteensä 37,4 miljoonaa euroa. Ohjelman loppuraportissa todetaan, että pienelläkin valtion osuudella oli merkittävä vaikutus hankkeiden käynnistymiseen. Ilman tukea suurin osa hankkeista olisi todennäköisesti jäänyt toteuttamatta. Lisäksi valtion tuen ehdot edistivät hankkeiden tarkoituksenmukaisuutta ja taloudellista järkevyyttä.

Kaikkiaan rahaa kului viemäröinteihin ja siirtoviemäreihin 312,5 miljoonaa euroa.

Kuntien järjestämisvastuulla olevan vesihuollon kehittämiselle on kuitenkin tarvetta myös jatkossa. Tulevaisuudessa esimerkiksi vesihuollon alueellista toimintavarmuutta on parannettava.

Tutkimushanke käynnistyy

Helmikuussa käynnistyykin valtioneuvoston tutkimus- ja selvitystoimintaan kuuluva hanke ”Vesihuollon tila ja rakennemuutos”.  Sen päätavoite on tarjota vesihuollon toimijoille työkalut vesihuoltoverkostojen kunnon ja saneeraustarpeen arviointiin sekä arvioida vesihuoltoalan rakennemuutoksen hyötyjä ja siihen tarvittavia ohjauskeinoja.

”Suomen vesihuoltoverkoston kunto on heikkenemässä, koska nykyinen korjaustahti ei ole riittävä. Kaikilla vesihuoltolaitoksilla ei ole riittävää tietoa verkostonsa kunnosta eikä taloudellisia resursseja tarvittavien saneerausten tekemiseen. Hankkeen aikana hahmottelemme sitä, mitä tarvittava rakennemuutos käytännössä tarkoittaisi ja miten se kannattaisi toteuttaa”, kertoo hankkeen johtaja professori Riku Vahala Aalto-yliopistosta.

Tarkoituksena on saada aikaan kuvaus menetelmistä, jotka soveltuvat vesihuoltoverkoston kunnon arviointiin. Lisäksi määritetään toimintamalli, aikataulu ja kustannusarvio vesihuoltoverkostojen tilan selvittämiselle ja niitä koskevan tiedon ylläpidolle.

Hanketta koordinoi Aalto-yliopisto partnereinaan Ramboll Oy, Tyrsky-Konsultointi Oy ja Keypro Oy. Selvitys toteutetaan osana valtioneuvoston vuoden 2018 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.