Tästä vuodesta tulee koko vuosikymmenen vilkkain asuntomarkkinoilla, ja pääkaupunkiseudulla asuntokauppa on noussut jo finanssikriisiä edeltäville tasoille. Asuntomarkkinat seuraavat talouskehitystä, sillä alkuvuonna myös bkt-luvuissa täyttyi vihdoin kasvun menetetty vuosikymmen.

Kasvukaupungit repivät eroa nopeasti muuhun maahan. Muutoksen nopeudesta kertoo se, että nyt siirrytään kohti kaupungistumisen toista aaltoa, jossa kilpaa käydään kaupunkien kesken. Näin povataan uusimmassa Hypon asuntomarkkinakatsauksessa.

”Kasvukolmio Helsinki–Tampere–Turku nykäisee nousukaudella eroa muihin, ja pudotuspeli keskisuurten kaupunkien kesken on käynnissä”, Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus sanoo.

Hypon Asuntoindeksi osoittaa jyrkästi ylöspäin kaikissa kolmessa suuressa kaupungissa. Talouskasvu jatkuu vahvana ja samalla muuttoliike kiihtyy. Valtiovallan tulisi tukea kehitystä, eikä rajoittaa sitä. Huolia kasautuu muun muassa sote- ja maakuntauudistuksesta.

”Sote- ja maakuntamalliin piilotettu myrkkypilleri valuttaa kaupunkien kiinteistöverot valtionosuuksiin. On syytä kysyä, hukkuuko rakentamisen kiitettävä kiihdytys rotkoon, kun kasvusta rankaistaan entistä enemmän”, Hypon Brotherus huomauttaa.

Asuntolainakanta kasvaa maltillisesti parin prosentin vauhdilla, joten siitä ei Hypossa kanneta huolta, mutta taloyhtiölainojen kasvuvauhti ylittää kymmenen prosenttia. Lainakannan kasvu alkoi erkaantua vuonna 2012. Muutoksen taustalta löytyy useita tekijöitä korkovähennysoikeuden leikkauksesta asunto-osakeyhtiölainoja suosiviin sijoittajiin.

Taloyhtiössä asuvan tai asunto-osakkeen ostoa harkitsevan perheen on Brotheruksen mukaan nyt syytä miettiä aivan uudella tarkkuudella monia seikkoja.

Taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän rahoitusosaaminen tulee tuiki tärkeäksi. On syytä selvittää myös taloyhtiön omistajarakenne ennen kauppakirjojen allekirjoitusta, sillä jos taloyhtiön muut omistajat ovat lähinnä sijoittajia, etenkin rahastoja, ovat riskit merkittävän suuret ja tulevat lainakustannukset mahdollisesti odotuksia isommat.

”Kaikkein karuin tilanne tulee vastaan, jos sijoittaja ei selviydy vastikemaksuista, koska silloin kulut kaatuvat muiden osakkaiden harteille, ainakin hetkellisesti. Taloyhtiöstä voi tulla tahtomattaan pikavippaaja asuntosijoittajalle tai -rahastolle”, Brotherus sanoo.