Kiinteistön arvo säilyy parhaiten sellaisella alueella, jossa ei ole tulvariskiä ja johon ei kohdistu ilmastonmuutoksesta aiheutuvia uhkia. Nämä tiedot kävivät ilmi Ilmatieteen laitoksen tutkijan Athanasios Votsisin väitöskirjatutkimuksesta.

”Viheralueiden rakentaminen ja tulvariskeistä tiedottaminen suuntaavat kaupunkirakentamista kestävään suuntaan. Rankkasateet voivat aiheuttaa tulvia, ja tulvien määrä voi lisääntyä ilmastonmuutoksen seurauksena”,  Athanasios Votsis sanoo.

Athanasios Votsis teki Helsingin yliopistolle väitöskirjatutkimuksen kiinteistöjen hintamuutoksista tulvariskialueilla. Hän seurasi tutkimuksessaan, kuinka Helsingin, Porin ja Rovaniemen asuntojen hinnat muuttuivat sen jälkeen kun tulvariskeistä tiedotettiin. Hän seurasi myös sitä, miten viheralueiden läheisyys heijastui neliöhintoihin.

Viheralue nostaa hintoja

Rakennuttaja saa usein taloudellista hyötyä viheralueesta. Viheralueen kuten puiston, puutarhan, niityn, pellon tai viherkaton rakentaminen tai säilyttäminen on hyvä sijoitus. Laskelmien mukaan viheralue hyödyttää myös lähikiinteistöjen omistajia.

”Kohtalaisen tiheän kaupunkialueen keskelle jätetyt viheralueet näkyvät pitkällä aikavälillä alueen asuntojen arvoa korottavana tekijänä.”

Viheralueet vähentävät alueen tulvimista, sillä vesi sitoutuu maahan ja kasvien juuristoon. Tällä on merkitystä sille, kun suunnitellaan uusia ja tulvaherkkiä alueita tai kun korjataan vanhaa ja tulvimiseen altista seutua. Kiinteistöjen arvo säilyy siellä, missä tulvasuojelusta on huolehdittu ja alueilla, mihin ilmastonmuutos ei todennäköisesti vaikuta.

Kysyntä kasvaa turvallisilla alueilla

Suomen ympäristökeskus SYKE julkaisi kartat tulvariskialueista vuosina 2006–2008. Tulvakarttapalvelussa ovat esillä ELY-keskusten laatimat riskikartat 21 merkittävältä alueelta maassamme. Lisäksi on saatavana kartat 90 muulta alueelta ja patojen tulvavaara-alueilta.

Tulvavaarakarttojen perusteella nähdään, mitkä alueet ovat tulvavaarassa erisuuruisilla tulvilla. Koska kartoituksessa käytetty maanpinnan korkeustieto saattaa poiketa rakennuksen alimman lattiapinnan korkeudesta, vahinkoja ei välttämättä aiheudu. Toisaalta esimerkiksi kellarit voivat kastua myös tulva-alueen ulkopuolella.

Tutkimuksen mukaan asuntojen hinnat tippuivat tulvariskialueilla. Kiinteistön omistajia mietityttää, kuinka paljon vesipinta saattaa nousta ja uhkaako vesi rakennuksen tiloja ja rakenteita. Samanaikaisesti asuntojen kysyntä kasvoi niillä alueilla, mitä pidettiin turvallisina eikä vedenpinnan nousua voinut korkeuseron vuoksi tapahtua tai vedennousun ei uskottu aiheuttavan harmia.

ELY-keskukset vastaavat vesistöalueiden ja merenrantojen suunnittelusta tulvariskien varalta. Hulevesien hallinta kuuluu kuntien tehtäviin. Ilmatieteen laitos julkaisi vuonna 2014 suositukset alimmista suositeltavista rakentamiskorkeuksista rannikolla. Esimerkiksi Haminassa rakentamiskorkeus on 320, Helsingissä 280, Turussa 240, Porin Mäntyluodossa 200 ja Kemissä 260 senttimetriä.