Asukkaiden mielestä taloyhtiöitä korjataan suunnitelmallisesti, kertoo Isännöintiliiton tekemä asumistyytyväisyyden selvitys. Tulos on selkeässä ristiriidassa todellisuuden kanssa. Tarpeellisia korjauksia siirretään usein kustannusten pelossa.

Selvitykseen osallistui lähes 7 500 asukasta eri puolilta maata. He kertoivat kokemuksiaan asumisesta, asumistyytyväisyydestä, taloyhtiön korjauksista ja asuntoyhtiön asioiden hoidosta. Kysely tehtiin talokysely.fi-palvelun kautta.

Vastausten perusteella asukkailla on vahva luottamus hallitusten kykyyn hoitaa taloyhtiöiden asioita suunnitelmallisesti. Asuntoyhtiölain mukaan taloyhtiön hallituksella on velvollisuus laatia esimerkiksi pitkän tähtäimen korjaussuunnitelma. Selvityksessä kuitenkin vain kolmannes vastaajista kaipasi korjauksiin lisää kauemmas ulottuvaa suunnittelua.

”Tämä on mielenkiintoinen tulos. Todellisuudessa asunto-osakeyhtiöiden korjausvelka kasvaa kovaa vauhtia. Tarpeellisia remontteja lykätään vastikkeiden kasvun pelossa”, Isännöintiliiton asiantuntija Pekka Harjunkoski kertoo.

Asuntoyhtiöt velkaantuvat

Tuoreet selvitykset osoittavat suomalaisten velkaantuvan asuntoyhtiöiden kautta. Todellisuudessa monessa taloyhtiössä suunnitelmat ovat puutteellisia, korjauksia ei tehdä oikeaan aikaan ja remontteja siirretään tuonnemmaksi. Korjauksia tehdään vasta kun on pakko, jolloin työstä ja rahasta eli lainasta joudutaan maksamaan tavanomaista enemmän.

Korjausten riittämättömyys on ikääntyvässä rakennuskannassa ongelma. Tämän kertoo esimerkiksi Rakennusteollisuuden katsaus korjausrakentamisen markkinoihin. Samansuuntainen on lopputulos myös joka toinen vuosi tehtävässä rakennetun omaisuuden tilaa kertovassa Roti-arviossa. Hankkeen koordinoi Rakennusinsinöörien Liitto RIL.

Roti 2017-raportti kehottaa laittamaan rakennukset kuntoon nykyistä paremmin koko elinkaaren ajan. Ennakoiduilla ja suunnitelmallisilla korjauksilla ehkäistään laajojen ongelmien syntyä. Ajantasainen tieto esimerkiksi taloyhtiön kunnosta auttaa taloyhtiön hallitusta tekemään oikeita päätöksiä oikeaan aikaan.

Kymmenen vuoden korjaussuunnitelma

”Selvityksen antamien tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että suunnitelmallisuuden kokemus syntyy hyvästä arjesta eikä aidosta pitkän tähtäimen suunnittelusta. Asukkaan mielestä pihan hiekoittaminen ja jätehuollon toimivuus saattavat olla merkkejä siitä, että kaikki on kunnossa”, Pekka Harjunkoski toteaa.

”Luottavatko taloyhtiön asukkaat sokeasti siihen, että hallitukset hoitavat tarvittavat asiat?”

Isännöintiliitto on ehdottanut taloyhtiöihin vähintään kymmenen vuoden suunnitelmaa tulevista korjauksista, kun nyt vaatimus on viisi vuotta. Riittävän pitkä suunnittelu, hyvä isännöinti ja osaava taloyhtiön hallitus tuovat asukkaille tosiasiat esiin ja kehottaa asukkaita varautumaan tuleviin korjauskuluihin jo ennakolta.