Hallitusohjelman mukaisesti asumisoikeusjärjestelmää uudistetaan itsenäisenä hallintomuotona rahoituksen, asukasvalinnan ja hakuprosessin osalta. Uudistuksen tavoitteena on kehittää asumisoikeudesta varteenotettava kolmas hallintamuoto.

Lakiehdotuksen mukaan ASO-asuntojen jonotuksessa voitaisiin siirtyä määräaikaisiin järjestysnumeroihin. Numero olisi voimassa yhden vuoden kerrallaan. Monen samanaikaisen jonotusnumeron mahdollisuus poistuisi.

Jonotusjärjestelmästä tulisi valtakunnallinen, ja sitä hoitaisi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA.  Asukasvalinnan tekisivät omistajayhtiöt ARA:n antaman vuoronumeron perusteella. Vanhoille jonottajille varattaisiin kohtuullinen siirtymäaika uuteen järjestelmään.

Ehdotus avaisi mahdollisuuden tuottaa asumisoikeusasuntoja kansainvälisesti suositussa osuuskuntamuodossa, jossa asukkaat omistavat osuuden osuuskunnasta ja käyttävät päätöksentekovaltaa. Uudistus lisäisi ASO-asukkaiden mahdollisuuksia vaikuttaa yhtiön asioihin. Lakiehdotuksen mukaan asukkaiden yhteistyöelimen tulisi voida jatkossa osallistua yhtiötason asioiden käsittelyyn.

Asukashallinto hyväksyisi ASO-talojen korjaus- ja rahoitussuunnitelman, hoitojärjestelmiä koskevat muutokset ja kilpailutukset sekä periaatteet käyttövastikkeiden tasaukselle.

Jos asumisoikeusyhtiön omistamalle rakennukselle ei olisi enää kysyntää ASO-talona ja se olisi taloudellisissa vaikeuksissa, sen hallintarakennetta tulisi voida muuttaa. Jos tiukat ehdot täyttyisivät, ASO-sopimukset voitaisiin viimeisenä keinona irtisanoa. Irtisanomiseen tarvittaisiin ARA:n lupa. Tällaisessa tilanteessa ASO-asukkaan asema turvattaisiin takaamalla tälle oikeus lunastaa asuntonsa omakseen, tarjoamalla vastaavaa ASO-asuntoa tai vuokrasopimusta.

Suomessa on kaikkiaan yli 40 000 asumisoikeusasuntoa. Ne tarjoavat tärkeän, kohtuuhintaisen vaihtoehdon vuokra- ja omistusasumiselle.  25 vuotta voimassa ollut ASO-järjestelmä on vakiintunut etenkin kaupunkikeskuksissa, joissa se myös tasapainottaa asuinalueiden asukasrakennetta