Suomessa arvellaan olevan yli puoli miljoonaa omakotitaloa, joiden salaojituksessa on puutteita. Ongelma koskee erityisesti ennen 1990-lukua rakennettuja omakotitaloja.

Salaoja suojaa talon perustuksia kosteudelta. Kosteat perustukset rappeutuvat ja aiheuttavat homeongelmia.
”Salaojan ongelmat huomaa esimerkiksi kellarin hajusta. Tunkkainen ja kostea ilma kielii kosteista perustuksista”, kertoo salaojituksiin erikoistuneen yrityksen Molarum Salaojat Oy:n asiantuntija Joonas Kumpula.
Myös sokkelin hilseily ja värimuutokset perustuksissa voivat olla merkkejä toimimattomasta salaojasta. Lumien sulaessa kannattaa myös kiinnittää huomiota pihan muotoihin. Vesi ei saisi kerääntyä mihinkään tiettyyn paikkaan lähellä taloa vaan aina valua poispäin talosta.

Salaojiin herättiin vasta 2000-luvulla

Ympäristöministeriön alaisuudessa toimineen Kosteus- ja hometalkoot -projektin mukaan ennen 2000-lukua asennetuissa salaojissa on usein puutteita. Kumpula on samaa mieltä.
”2000-luvulla salaojia alettiin tehdä huolellisesti, kun talonrakennuksen kosteusmääräyksiä tiukennettiin.”
Nykyisten säädösten mukaan tehty salaojitus kestää jopa 40–50 vuotta. Salaojaverkosto on syytä puhdistuttaa noin 10 vuoden välein. Keväisin kannattaa tehdä vuotuinen tarkistus.

Näin tarkistat talosi salaojituksen

Käy läpi taloa ympäröivät salaojien tarkastuskaivot. Muista, että salaojakaivot ja sadevesikaivot ovat aina erillään. Älä siis sekoita niitä keskenään.
Vedenpinta kaivossa saa olla korkeintaan alimman salaojaputken alareunan korkeudella. Jos vedenpinta on tätä korkeammalla, putkistossa on jokin vialla.
Tyhjennä kaivojen lietepesät, jos ne ovat täynnä.
Tarkista samalla, että sadevesi ohjautuu oikeaan paikkaan, joko syöksytorvia pitkin sadevesikaivoon tai pintakouruja pitkin vähintää kolmen metrin etäisyydelle talosta.