Riittämätön korvausilma on yksi yleisimmistä kodin huonon sisäilman syistä.

”Ongelma on valitettavan yleinen paitsi niissä vanhoissa omakotitaloissa, joissa on painovoimainen ilmanvaihto myös koneellisella poistolla varustetuissa taloissa, joissa korvausilman saannista ei ole huolehdittu riittävällä tavalla”, kertoo Sisäilmayhdistys ry:n toiminnanjohtaja, DI Mervi Ahola.

”Eräässä tutkimuksessa arvioitiin, että korvausilman saatavuudessa on puutteita jopa miljoonassa suomalaisessa asunnossa. Luvussa on toki mukana myös kerrostaloasuntoja”, hän sanoo.

Ilmanvaihdon kuuluu toimia

Ilmanvaihdon tehtävänä on poistaa sisätiloista käytettyä ilmaa ja sen mukana niin meistä asukkaista kuin rakennusmateriaaleista ja kalusteista ilmaan siirtyneitä epäpuhtauksia. Poistetun ilman tilalle ilmanvaihdon tulee tuoda riittävä määrä raikasta, mielellään myös ulkoisista epäpuhtauksista suodatettua ilmaa.

Ilmanvaihto perustuu paine-eroon, joka saadaan aikaan joko koneellisesti puhaltimilla tai painovoimaisessa ilmanvaihdossa lämpötilan ja hormin korkeuden yhteisvaikutuksella. Myös tuuliolosuhteet vaikuttavat painovoimaisessa ilmanvaihdossa poistuvan ilman määrään. Ilma siis virtaa suuremmasta paineesta pienempään.

Painovoimainen ilmanvaihto on ollut edullisten investointikustannustensa vuoksi yleisin ilmanvaihtotapa aina 1970-luvun loppuun saakka. Lieden päällä on usein oma erillinen, suora poistoilmaratkaisu.

Mervi Ahola sanoo, että painovoimainen ilmanvaihto voi toimia riittävällä tavalla, mutta siihen vaikuttavat paljon paitsi rakennuksen ominaisuudet, myös asukkaiden määrä. Tulisijojen käyttö tehostaa painovoimaista ilmanvaihtoa ja sehän on ollut aikaisemmin nykyistä yleisempää.

”Painovoimaisen ilmanvaihdon toiminta on kuitenkin aina vuodenajasta ja sääolosuhteista riippuvaista. Ilmanvaihdon ilmavirrat vaihtelevat sääolosuhteiden mukaan: kylmällä säällä ilma vaihtuu parhaiten ja lämpimällä säällä se on usein riittämätöntä. Painovoimaisessa ilmanvaihdossa tarvitaan lisäksi ikkunatuuletusta”, Mervi Ahola huomauttaa.

Myös hormien pituudella on merkitystä. Rintamamiestaloissa poistoilmanvaihdolle varatut hormit olivat pitkiä, mutta 1960–70-lukujen matalissa rakennuksissa lyhyitä. Riittävää vetoa ei silloin synny.

”Siksi myös painovoimaisella ilmanvaihdolla varustetuissa kaksikerroksisissa omakotitaloissa ilma vaihtuu yläkerrassa alakerrosta heikommin”, Mervi Ahola selittää. Hormin vetokykyä voi parantaa hormi-imurilla.

Moderniin koneelliseen tulo- ja poistoilmaratkaisuun verrattuna painovoimaisessa ilmanvaihdossa on luonnollisesti muitakin heikkouksia. Usein tuloilma otetaan sisään suoraan, täysin puhdistamattomana ja käsittelemättömänä ja poistoilman mukana pihalle lasketaan myös kallista lämpöenergiaa.

Kun törmätään ongelmiin

Vaikka painovoimainen ilmanvaihto olisikin alun perin toiminut varsin mallikkaasti, jossain vaiheessa talon asumishistoriaa saatetaan huomata, ettei näin ole enää asian laita. Kylpyhuone, joka ei tunnu suihkun jälkeen kuivuvan millään tai aamulla tunkkainen makuuhuone ovat selviä merkkejä siitä, että korvausilmaa ei tiloihin saada riittävästi tai että poisto on riittämätöntä.

Joskus tosin voi käydä niinkin, että asiasta kannattaa kysyä pikemminkin vieraalta kuin luottaa omiin aisteihinsa. Heikko sisäilman laatu on nimittäin siitä kiusallinen asia, että siihen tuppaavat asukkaat itse tottumaan, joten tunkkaisuutta ei välttämättä enää itse havaitse. Ystäviltä voikin kysäistä, tuoksuuko talossa raikkaalta tai yökylässä olijalta, riittikö vierashuoneessa ”happi”.

Itse asiassa hapenpuutteesta huoneessa ei niinkään kärsitä, vaan liiallisesta hiilidioksidin määrästä, joka voi aiheuttaa väsymystä, tunkkaisuutta tai päänsärkyä.

Jos oman makuuhuoneen tilanne tuntuu epäilyttävältä, Mervi Ahola neuvoo tarkistamaan sen aamuisen hiilidioksidimäärän nukutun yön jälkeen mittaamalla.

”Jos korvausilma ei pääse tilaan sille suunniteltuja reittejä, se voi painovoimaisella koneellisella poistolla varustetussa talossa tulla rakenteiden läpi, mikä paljastuu tunkkaisuutena ja ikävinä hajuina”, Mervi Alhola huomauttaa.

”Toki tunkkaisuus ja hajut voivat kertoa myös rakenteissa piilevistä vaurioista”, hän muistuttaa.

Hän sanoo, että makuuhuoneen hiilidioksidimäärän voi mitata aamulla, jolloin se on korkeimmillaan. Mittareita voi saada lainaksi esimerkiksi omalta sähköyhtiöltä ja niitä on myös myytävänä.

Venttiilit tarvitaan

Ilma ei vaihdu, jos sille ei ole avoinna olevia reittejä.

”Jokaisessa huoneessa on oltava venttiili. Pesuhuoneeseen, wc-tilaan ja keittiöön tarvitaan poistoventtiilit, oleskelutiloihin sekä makuuhuoneisiin korvausilmaventtiilit”, Mervi Ahola muistuttaa.

Joskus nämä venttiilit on esimerkiksi energian säästämiseksi tai vedon tunteesta pääsemiseksi tukittu – jopa päällystetty tapetilla. Silloin ilma ei tietenkään niiden kautta pääse vaihtumaan.

Hätä ei kuitenkaan onneksi ole tämän näköinen. Mervi Ahola huomauttaa, että kor-vausilmaventtiili on makuuhuoneeseen itsekin helppo asentaa ja omakotitaloon sen saa tehdä lupia sen enempää kyselemättä.

”Taloyhtiössä lupa toki tarvitaan.”

Mervi Ahola sanoo, että korvausilmaventtiili voi olla joko seinän läpi asennettava tai ikkunaan asennettava rakoventtiili. Seinän läpi asennettava malli varmistaa kuitenkin yleensä paremmin riittävän korvausilman saannin.

”Jokaiseen huoneeseen tarvitaan yksi läpi seinän menevä venttiili tai rakoventtiileitä mielellään koko ikkunan leveydeltä.”

Lisäksi on pidettävä huoli, että ilma pääsee kulkemaan talon sisällä. Ovien alla on oltava riittävän korkeat, noin 1,65–2 cm aukot. Toinen vaihtoehto on asentaa seinään tai oveen siirtoilmasäleikköjä.

Lue lisää: www.sisailmayhdistys.fi, www.hengitysliitto.fi, www.allergia.fi, www.motiva.fi

Suomalaisyritys ratkaisi pyöriväkennoisten ilmanvaihtolaitteiden carry over -ilmiön

Enervent Zehnder Oy tuo markkinoille kaikkiin uusiin laitteisiinsa teknologiapäivityksen, joka käytännössä poistaa carry over -ilmiön.

Ilmanvaihtolaitteilta vaaditaan korkeaa suorituskykyä, sillä sisäilmassa on aiempaa enemmän kosteutta ilmantiiviimmän rakentamisen, saunojen sekä isojen pesu- ja kodinhoitohuoneiden yleistymisen vuoksi.

”Pyöriväkennoiset ilmanvaihtokoneet ovat tähän asti palauttaneet 2-4 prosenttia sisäilmasta takaisin huoneisiin. Nyt olemme suunnitelleet lämmönsiirtimen uusiksi niin, että tämä niin sanottu carry over -ilmiö on huomattavasti parantunut, ja laite saavuttaa silti koko vuoden ympäri mitattuna paremman energiatehokkuuden kuin muut teknologiat. Päivityksen tuoma parannus on todennettu puolueettoman tutkimuslaitoksen mittauksissa, kertoo teknologiapäällikkö Tom Palmgren Enervent Zehnderiltä.

”Uusi tekniikkapäivitys on jo käytössä kaikissa uusissa laitteissamme ja olemme saaneet siitä hyvää palautetta sekä markkinoilta että alan asiantuntijoilta”, kertoo Enervent Zehnderin toimitusjohtaja Jukka Riekkinen.

”Toisin kuin muut teknologiat, pyöriväkennoiset laitteet on tarkoitettu nimenomaan kylmiin ilmastoihin, ja siksi ne ovat markkinajohtajia esimerkiksi Norjassa ja Ruotsissa, joissa on paitsi kylmää, myös kosteaa talvisin. Suomessa on jostakin syystä keskusteltu jonkin verran laitteiden carry over -ilmiöstä, ja nyt tämäkin asia on ratkaistu”, Jukka Riekkinen toteaa.