Kotipuutarhan ja kasvihuoneen kasvit maistuvat kuokkavieraille, mutta ensin on tunnistettava ötököistä ystävät ja viholliset. 
Kasvien valpas tarkkailu minimoi tuhoja, ja tuholaistorjunta sujuu myös luomukeinoin.

Puutarhassa, patiolla ja kasvihuoneessa mönkii, mataa, pörisee, lentää ja kipittää jos jonkinlaista menijää. Tarhurin kiukkukäyrä nousee, kun mehevään tomaattiin ilmaantuu järsitty reikä, marjapuskassa silppaa toukka-armeija ja ruusuparan kasvinesteitä imee satatuhatta koko ajan villisti lisääntyvää kirvaa.

Pihassa majailevien ötököiden olemukseen on hyödyllistä syventyä pikaista vilkaisua tarkemmin. Tärkeintä on erottaa viholliset puutarhurin kanssa samaan pussiin pelaavista ystävistä. Monet eliöistä ovat ahnaita petoja, jotka pyydystävät tuholaisia ravinnokseen tai loisivat niissä.

Kotipuutarhassa ei kannatakaan ampua kirvaa tykillä eli torjua ylenmäärin tai varmuuden vuoksi kaikkia mahdollisia ötököitä. Järeitä torjunta-aineita kannattaa välttää, varsinkin jos pihassa viihtyvät lapset ja lemmikit, jotka maistelevat kasveja ja satoa spontaanisti.

Tärkeintä on pysyä askeleen edellä tuhoeliöitä. Päivittäinen tarkistuskierros viljelyksillä pitää tilanteen hallinnassa, silloin mikään tuholainen ei ehdi lisääntyä ja rokottaa kasveja holtittomasti. Monet kasvituholaisista majailevat lehtien alapinnoilla, joten lehtiä kannattaa käännellä ja tutkailla tarkoin. Luuppi tai suurennuslasi on tarpeellinen apu pienimpien otusten katseluun.

Vitkastelematta torjumaan

Torjuntapuuhiin ryhdytään ripeästi, vaikka lehdillä näkyisi vasta pieniä vioituksia. Kaikki eivät halua käyttää järeitä kasvinsuojeluaineita (kansanomaisesti myrkkyjä) kotipuutarhassa, mutta niille on onneksi vaihtoehtoja. Luonnonmukainen tuholaistorjunta perustuu jonkin verran tuholaisia sallivaan asenteeseen ja kauhun tasapainoon. Tuholaisten määrä pidetään siinä määrin kurissa, että kasvit viihtyvät ja tuottavat satoa.

Muutama lehdillä kiipeilevä kirva ei maata kaada, terveet ja hyvin hoidetut kasvit kestävät pientä kiusaa. Tuholaiset iskevätkin helposti silloin, kun tarhurin huomio herpaantuu tai hän häipyy vaikka lomareissulle. Esimerkiksi kuivuuden kiusaama kasvi on helppo uhri. Riittävä kastelu ja sopiva lannoitus tukevat kasvua.

Puutarhaan kannattaa istuttaa runsaasti kukkia, sillä niiden houkuttamat pölyttäjät huolehtivat osaltaan kasvien hyvinvoinnista. Raitapaitaiset, pistiäisiä hauskasti olemuksellaan matkivat kukkakärpäset ovat erityisen hyödyllisiä: niiden toukat syövät kirvoja ja aikuiset pölyttävät kasveja. Myös esimerkiksi ampiaiset, petoluteet, sudenkorennot ja harsosääsken toukat syövät tuhohyönteisiä. Pistepirkkojen toukat ja aikuiset yksilöt ahmivat kirvoja. Lukuisat apurit kannattaa opetella tunnistamaan.

Ennen varsinaisia torjunta-aineita ötököitä voi ehkäistä ja torjua mekaanisesti. Pienessä harrastekasvihuoneessa on kesähelteillä liian kuuma ja kuiva ilma. Korkea suhteellinen ilmankosteus torjuu tuholaisia, jotka viihtyvät kuivassa ilmassa. Kasvien ja myös kasvihuoneen seinien ja sisäkaton reipas suihkuttelu virkistää helteillä ja huuhtoo lisäksi lehdiltä kirvoja. Lehtiä syöviä tuholaisia ja niiden munintaa voi torjua kasveille ja maahan levitetyllä tuhkalla, talkilla tai kuivalla turpeella.

Ota luonto apuu: kokeile tuholaisiin näitä

Samettikukka on voimakastuoksuinen ja tunnetusti tehokas naapuri muille kasveille. Myös sen juuristo on hyödyllinen torjuessaan sukkulamatoja ja kasvitauteja.

Linnut, siilit, lepakot ja sammakot ovat tarhurin apulaisia, mutta rastaita ei kaivata puutarhaan satokaudella. Marjapensaisiin ripustetut cd-levyt häätävät niitä välkehdinnällään, kunnes linnut tottuvat niihin.

Tuholaisten ennaltaehkäisyä ja mekaanista torjuntaa vesisuihkun avulla.

Biologista torjuntaa torjuntaeliöillä. Ansaripetopunkki torjuu tehokkaasti vihannespunkkia.

 

Mäntysuopaliuos

2–3 dl mäntysuopaa
10 l haaleaa vettä
Ohjeella syntyy 2–3-prosenttinen seos pehmeiden hyönteisten, kuten kirvojen torjuntaan.
Tätä vahvempaakin liuosta käytetään, mutta se voi vahingoittaa herkkiä kasveja. Käytä suihkepulloa tai pumpattavaa paineruiskua.
Uusi käsittely parin päivän välein. Yleensä 2–4 kertaa riittää. Muista huuhtoa mäntysuopaliuos aina hyvin kasvin lehdiltä.

Neem-öljy

Noin 1 tl neem-öljyä
1 l haaleaa vettä
muutama tippa astianpesuainetta (saa öljyn liukenemaan veteen)
Paras tulos syntyy tuplatorjunnalla: ensin kasvit suihkutetaan mäntysuopaliuoksella, joka tappaa tuholaisia. Kasvien kuivahdettua ne suihkutetaan vielä neem-öljyllä, joka torjuu tuholaisia.

Nokkosvesi

Pakkaa 10 l ämpäriin noin kilo nokkosia, kaada täyteen vettä. Liota vuorokausi, poista lehdet. Sumuta ohutkuoristen tuholaisten torjumiseksi.