Paloturvallisuus on aina ajankohtaista

Marraskuun loppuun mennessä tulipaloissa on kuollut 78 ihmistä. Koko viime vuonna tulipaloissa menehtyi 58 ihmistä, joten siihen verrattuna vuoden 2014 luku on suuri. Palokuolleiden lukumäärä on ollut laskussa tämän vuosikymmenen, mutta vuonna 2014 suunta muuttui jälleen. Tiedot perustuvat Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön seurantaan. Tätä kirjoitettaessa viimeisin palokuolema tapahtui Sonkajärvellä marras-joulukuun vaihteessa, kun kaksi nuorta naista menehtyi tulipalossa Sonkajärven Paisualla. Palossa kuoli 1990-luvulla syntynyt sonkajärveläinen nainen ja 1980-luvulla syntynyt iisalmelainen nainen.
Naapuri havaitsi tulipalon hieman ennen aamuyhdeksää. Palokunnan saapuessa paikalle rakennus oli jo täyden palon vaiheessa, eikä mitään ollut tehtävissä uhrien pelastamiseksi. Menehtyneet löytyivät omakotitalon alakerrasta.
Palokuolemien määrä oli vähentymään päin tällä vuosikymmenellä. Lupa myydä vain itsestään sammuvia savukkeita, palovaroittimien määrän lisääntyminen kodeissa ja tehostunut paloturvallisuusviestintä vaikuttivat tilanteen parantumiseen. Muutosten taustalla oli myös valtioneuvoston Sisäisen turvallisuuden ohjelma, joka on määritellyt erilaisia toimia tehdä Suomesta Euroopan turvallisin maa vuoteen 2015 mennessä.
Ei nyt sitten tainnut kuitenkaan ihan onnistua. Vastoin muutaman viime vuoden trendiä tänä vuonna ollaan menossa huonompaan suuntaan. Siksi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö muistuttaa suomalaisia huolehtimaan paloturvallisuudesta. Niin omassa kodissa kuin lähipiirin ikäihmisten kodeissa on syytä yrittää ehkäistä paloriskit, testata palovaroittimet ja huolehtia siitä, että kaikki tuntevat ainakin kaksi tietä turvaan.
Lämmityskauden käynnistyttyä myös tulisijojen käyttö kasvaa reilusti. Nuohouksesta on huolehdittava, ja samalla nuohooja voi tarkistaa piippujen ja hormien sekä tulisijojen kunnon. Ns. kevythormien läpiviennit on erityisesti syytä tarkistaa.

Ikääntyneet riskiryhmässä
Väestö ikääntyy, ja sen tuottamat turvallisuushaasteet näkyvät karuimmillaan palokuolemissa. Suomalaisista noin 20 prosenttia on 65 vuotta täyttäneitä, mutta tulipaloissa kuolleista heidän osuutensa on jopa 40 prosenttia. Ikääntyneiden ihmisten kotien paloturvallisuudessa on siis parantamisen varaa.
Ikääntyminen hidastuttaa ennen pitkää ihmisen havainnointia, reagointia ja liikkumista. Tällöin voi olla vaikeaa toimia tulipalotilanteessa sen vaatimalla ripeydellä. Lääkitykset voivat heikentää muutenkin huonontunutta havainnointikykyä.
Mummon ja vaarin turvallisuutta voivat parantaa paitsi he itse, myös lähimmäiset ja ikäihmisten parissa työskentelevät.
”Niin ikäihmisen kodin kuin koko rakennuksenkin turvajärjestelyt on syytä tarkistaa”, sanoo Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön turvallisuuspäällikkö Ilpo Leino. ”Jos mummo ei enää pärjää yhtä hyvin kuin ennen, kannattaa harkita vaikkapa palovaroittimen lisälaitteita helpottamaan tulipalon havaitsemista. Jos taas muisti näyttää pätkivän, hyviä ratkaisuja voivat olla esimerkiksi liesiturvalaitteet.”
Laajemmista turvajärjestelmistä ja vaikkapa verkkovirtaan kytketyistä palovaroittimista puolestaan huolehtii taloyhtiö tai palveluntarjoaja, jos seniorit asuvat kerrostalossa tai asumispalveluiden piirissä.
Turvallisuutta edistää myös läheisistä huolehtiminen. Mummolassa käydessä lapset tai lapsenlapset voivat testata palovaroittimen ja vaikkapa katsoa että sähkölaitteissa ei ole pölyä, lieden ympäristössä ei säilytetä mitään syttyvää ja että poistumisreitti on esteetön.