Piirroskuva jossa mies lukee lakikirjaa ja ajatuskuplassa on kysymysmerkkejä

Uusi asunto-osakeyhtiölaki astuu voimaan heinäkuussa. Tavoitteena on ollut yhtiöitä tehokkaasti palveleva laki, joka selkeyttää pelisäännöt ja kannustaa kunnossapitoon.

Lähes puolet suomalaisista asuu asunto-osakeyhtiössä. Asunto-osakeyhtiön tai epävirallisemmin taloyhtiön pinta-alasta yli puolet pitää olla määritelty asuinhuoneistoiksi. Muuten kyseessä on kiinteistöosakeyhtiö. Asunto-osakeyhtiön voi perustaa omistamaan ja hallinnoimaan yhtä tai useampaa kerros-, rivi-, pari- tai omakotitaloa.

Asunto-osakeyhtiön toimintaa määrittelee asunto-osakeyhtiölaki. Laki on tärkeä, sillä se säätää ja ohjaa suuren kansanosan asumista. Eduskunnan ympäristövaliokunnan mietinnössä (YmVM 10/2009 vp) todetaankin, että lailla on keskeinen rooli suomalaisessa asumisessa ja sen lainsäädännöllisissä rakenteissa.
Asunto-osakeyhtiölain lisäksi yhtiön ja osakkaan välisiä velvollisuuksia ja vastuita määrittelee yhtiöjärjestys.

Uusi asunto-osakeyhtiölaki tulee voimaan 1.7.2010. Uudistukset tulevat tarpeeseen, sillä aika on ajanut  vuosina 1960–80 valmistellun vanhan lain ohi.

Kannustusta kunnossapitoon

Uusi laki tuo tullessaan muutoksia kaikkien suomalaisten taloyhtiöiden toimintaan. Päämääränä on ollut lakiteksti, jonka myös osakkeenomistajat ja maallikot ymmärtävät vaivatta. Suomessa on suuri määrä pieniä asunto-osakeyhtiöitä, joissa isännöitsijä ei useinkaan ole kiinteistöalan ammattilainen.

Lain tavoitteena on kannustaa osakkaita pitämään asuntojaan kunnossa. Lakitekstistä haluttiin tehdä mahdollisimman yksiselitteistä, jotta taloyhtiöissä melko yleisiä riitoja ja epäselvyyksiä saadaan torjuttua ennalta. Kun laki ohjaa suorasanaisesti, tulkinnanvaraa ei synny. Selkeän ohjauksen toivotaan innostavan taloyhtiöitä edistämään tarpeellisten rakennustöiden käynnistämistä.

Muotovaatimuksia on kevennetty niin, että valtuutuksen yhtiökokoukseen voi antaa toistaiseksi.
Vanhassa laissa se oli mahdollista enintään kolmeksi (3) vuodeksi. Valtuutuksen voi antaa muillakin tavoin kuin allekirjoitetulla valtakirjalla, esimerkiksi sähköpostilla tai puhelinsoitolla kokoukseen.

Lisää selkeyttä joka tasolle

Uusi laki tarjoaa selkeyttä päätöksentekoon ja vastuunjakoon. Se määrittelee tarkemmin, mitkä asiat kuuluvat yhteisen päätöksenteon piiriin ja missä taas osakkeenomistajalla on oikeus määrätä itse. Myös yhtiön ja osakkeenomistajan vastuun rajat on määritelty tarkemmin. Osakkaan ja yhtiön suhdetta selkeyttää myös vahingonkorvausvastuuta koskevan sääntelyn tarkistaminen.

Uudessa laissa on selvennetty monia lainkohtia, joista aiemmin aiheutui riitoja: Miten yhtiössä hoidetaan kunnossapitoa ja muutostöitä koskevaa päätöksentekoa? Miten kunnossapitovastuu jakautuu yhtiön ja osakkeenomistajan kesken? Miten suhtaudutaan osakkeenomistajan suorittamiin muutostöihin? Millainen on yhdenvertaisuusperiaatteen sisältö ja miten se huomioidaan yhtiön päätöksenteossa?

Lue aiheesta lisää TM Rakennusmaailman numerosta 2/10, joka ilmestyi 24.2.