Sähköpaneeli tuottaa auringonvalosta sähköä hieman hankalasti hyödynnettävällä tavalla. Paras teho eli virran ja jännitteen suhde saadaan paneelista vain sovittamalla kuormitus aina vallitsevan auringonvalon voimakkuuteen. Tavallisella jännitesäätimellä tämä ei onnistu, sillä perussäädin rajoittaa pelkästään paneelilta tulevaa akun latausjännitettä. Jollei paneelilta tuleva jännite ylitä akun latausjännitettä, paneelin tuottama sähkö jää kokonaan hyödyntämättä.

Uudet MPPT-säätimet (maximum power point tracking) muuntavat paneelilta tulevaa jännitettä ja virtaa siten, että paneelista saadaan irti aina suurin latausteho. MPPT-säätimen päivätuoton lisäys tavanomaiseen voi olla jopa 30 prosenttia. Uusien säätimien ansiosta paneelit on mahdollista kytkeä vapaammin sarjaan, sillä ne hyväksyvät jopa 100 voltin paneelijännitteen perinteiselle 12 voltin akkujärjestelmälle.

Testijärjestelmän eTracer ET4415 (12/24/36/48V 45A) on toiminut moitteetta ja kerännyt aurinkosähköä kolmesta 290 W/36V -paneelista kuuden kuukauden ajan. Laite hoitaa samalla akkujen latauksen ja niiden kunnon valvonnan. ETracer-säätimessä on nettiliitäntä, jonka kautta pääsee seuraamaan sähkötuottoa ja muita järjestelmän tapahtumia vaikka lomamatkalla.

Viime vuoden kokemuksella voi todeta, ettei aurinkosähkön varaan voi laskea talviaikaan, mutta keväällä kotipolttoista on saatavilla yllättävän paljon. Jos vielä vaivautuu virittämään keräysjärjestelmän keväällä huippukuntoon, kerätystä aurinkosähköstä saa lisähyötyä vaikka lämmityslaskua pienentämään lämpöpumpun avulla.

Vantaalla sijaitseva testijärjestelmä koostuu viidestä 290-wattisesta paneelista ja kahdesta tehosäätimestä, jotka lataavat akkuja ja siirtävät ylijäämäsähkön käyttöveden lämmitykseen. Järjestelmän asennustyöstä raportoitiin viime vuoden Tekniikan Maailman ja TM Rakennusmaailman
energianumerossa syyskuussa (TM 18E/2013).

Sähköä tulisi kevään selkeinä päivinä varmaan enemmänkin, mutta tuottoa rajoittaa talon katolle kiinteästi asennetut aurinkopaneelit. Katon lappeen kulmaa myötäilevinä ne ovat epäedullisen matalana vain 30 asteen kulmassa. Aurinko lymyää vielä maaliskuussa puiden latvustojen tasalla, jolloin paneelit pitäisi nostaa lähes pystysuoraan tehohuipun saamiseksi.
Testijärjestelmän tuotto nykyisellä asennustavalla on parhaimmillaan vasta keskikesällä, kun aurinko nousee keskipäivällä 60 asteen korkeuteen. Kallistuskulmaa ja asennustapaa muuttamalla olisi mahdollista säätää kulloiseen ajankohtaan parhaiten sopivat keräysolosuhteet. Pienjärjestelmässä on myös muita kohtia, joissa pienellä vaivalla ja investoinnilla saataisiin tarkemmin aurinkosähköä talteen.

Paneelista saadaan suurin sähköteho auringon paistaessa kohtisuoraan paneelin pintaan. Parhaan päivätuoton saamiseksi paneelin pitäisi seurata jatkuvasti auringon kulkureittiä taivaalla. Liikkuvat, motorisoidut asennustelineet ovat varsin kalliita, ja niiden kyytiin mahtuu vain muutama paneeli.

Lue aiheesta lisää TM Rakennusmaailman numerosta 4/14, joka ilmestyi 23.4.