jätevedet2

Asetus haja-asutusalueiden jätevesien käsittelystä, jonka media leimasi ”paskalaiksi”, on purettu. Tilalle on säädetty uusi asetus, joka on jo astunut voimaan. Asetuksen sanamuodot eivät ole paljoakaan muuttuneet, mutta haja-asutusalueiden asukkailla on nyt paljon enemmän vaihtoehtoja vaatimusten täyttämiseksi, ja lisäksi saatiin taas pari vuotta jatkoaikaa.

Ympäristöministeriön uusi hajajätevesiasetus astui voimaan 15.3.2011. Asetus on tavallaan käännetty ympäri niin, että aiemmin lievennetyksi nimetty puhdistustaso muuttui normaalitasoksi. Entinen normaalitaso muutettiin koskemaan pilaantumiselle herkempiä alueita ja rantojen läheisyyttä. Näin ollen mikään olennainen ei ole muuttunut, ainakaan vesiensuojelun kannalta.

Uuden asetuksen mukaan talousjätevedet on puhdistettava siten, että ympäristöön aiheutuva kuormitus vähenee orgaanisen aineen osalta vähintään 80 prosenttia, kokonaisfosforin osalta vähintään 70 prosenttia ja kokonaistypen osalta vähintään 30 prosenttia verrattuna käsittelemättömään jäteveteen.

Asetuksessa ei oteta kantaa, kuinka tämä tulee tehdä. Selvää kuitenkin on, että alennetut rajat avaavat mahdollisuuden erilaisille menetelmille. Pienpuhdistamo on nyt entistäkin toimivampi menetelmä, mutta muutkin keinot ovat sallittuja. Hyväkuntoisia saostuskaivoja voidaan täydentää maaperäkäsittelyllä kuten imeytys- tai suodattamokentällä.

Asetuksen ykkösliitteessä määrätään, että jätevesien käsittelyjärjestelmä on suunniteltava siten, että ”siihen tulevasta ja siitä lähtevästä jätevedestä voidaan ottaa edustavia näytteitä”. Emme ole koskaan nähneet jätevesijärjestelmää, jossa tulevasta jätevedestä olisi päässyt ottamaan todella edustavia näytteitä. Paitsi tietenkin oma testikenttämme Pernajassa, jossa tulevan jäteveden keräämiseksi on erillinen kuutiometrin säiliö.

Toinen mielenkiintoinen määräys: ”säännöllistä hoitoa ja huoltoa vaativat laitteet ja rakenteet suunnitellaan siten, että hoito- ja huoltotoimet voidaan suorittaa vaivattomasti vuodenajasta ja sääolosuhteista riippuen.” Haloo, nyt puhutaan siis ulkona olevasta pienpuhdistamosta tai maaperäkäsittelykentästä. Kun helmikuussa on kolmenkymmenen asteen pakkanen ja puhdistusjärjestelmää peittää metrin lumikerros, kuinka hoito- ja huoltotoimenpiteet voisi suorittaa ”vaivattomasti”? Noissa olosuhteissa huollot voi suorittaa ainoastaan erittäin vaivalloisesti. Lumi- tai räntämyrskystä puhumattakaan.

Kaiken kaikkiaan uusi jätevesiasetus on niin järkevä kuin olisi voinut toivoa. Jätevedet pitää sivistysvaltiossa joka tapauksessa puhdistaa. Uusien määräysten ansiosta kuntaviranomaisten ei tarvitse liioitella vaatimuksia välttääkseen virkavirhettä.

Olkaamme tyytyväisiä, että demokratia toimii näinkin hyvin, että huonoksi osoittautunut lainsäädäntö osataan korjata paremmaksi. Vanhojen kiinteistöjen siirtymäaika on nyt viisi vuotta uuden asetuksen voimaantulosta eli takaraja on 15.3.2016.

Lue jätevesiasioista tarkemmin TM Rakennusmaailman numerosta 3/11, joka ilmestyi 23.3.