Miehet nostavat maalämpöpumppua portaita ylös

Pian esimerkkiperheessämme tiedetään, säästääkö maalämpöpumppu lämmityskustannuksista 70 prosenttia. Syytä olisi, sillä asiaan tutustuminen ja maalämpöjärjestelmien myyjien kilpailutus veivät kovasti energiaa.

Nelihenkinen perhe oli harkinnut öljystä luopumista vuosia. Alkuvuonna öljypoltinkorjaaja sanoi, että 30-vuotiaan kattilan hyötysuhde on selvästi heikentynyt.

Ilmavesilämpöpumppu tuntui edullisimmalta valinnalta, mutta se ei toisi energiaa kylmimpinä päivinä. Maalämpö siis lämmittäköön 1950 Tampereelle valmistuneen rintamamiestalon 210 neliötä!

Alkoi kiivas tiedon metsästys. Hyvää perustietoa sai maalämpötoimittajien nettisivuilta ja esitteistä, joita oli haalittu rakennusmessuilta.

Nettipalstoilla, kuten www.maalampofoorumi.fi ja www.lampopumput.info, aikaa kului yhden sunnuntain verran. Nimimerkkikirjoittajien juttuja luki mielikseen. Aina tosin ei selvinnyt, oliko vika – puutteistahan keskustelupalstoilla yleensä kirjoitetaan – pumpussa, asennuksessa vai käyttäjässä.

Maaliskuussa ensitunnustelulla perhe sai hinta-arvioksi 15 000 euroa. Säästöt riittäisivät, ja ensi vuonna hinnasta palautuisi noin kolmannes verotuksen kotitalousvähennyksenä.

Netissä tehtiin monia tarjouspyyntöjä. Juuri kenenkään tarjous ei tullut luvattuna aikana. Joku mainitsi, että maalämpöpumput voi rinnastaa asuntokauppaan. Kummankin kanssa ”tavis” joutuu tekemisiin ehkä kerran tai kahdesti elämässään. Puolueettomien vertailujen puute ja kirjava tarjonta eivät helpota kuluttajan osaa. Koska vertailu oli vaikeaa, etenemistä hidastettiin, vaikka myyjät halusivat pikaisia kauppoja. Päätös kuitenkin syntyi ja hankinta tehtiin.

Kun öljylitra maksoi heinäkuussa 62 senttiä, perheen 2 700 vuosilitraa maksaa 1 674 euroa. Puulla lämmitys ehkä vähenee kahteen pinoklapimottiin. Viimeksi motti maksoi 50 euroa. Nämä energiat siis maksaisivat 1 774 euroa.

Sähköä perhe on kuluttanut noin 4 500 kilowattituntia vuodessa. Pumppu nostanee kulutuksen yli 11 000 kilowattitunnin. Perhe maksaa sähkönsiirrosta nyt 4,16 senttiä kilowattitunnilta ja sähkönmyynnistä 7,01 snt/kWh. Näillä hinnoilla sähkölasku kohoaisi 726,05 eurolla vuodessa. Nettohyöty olisi näillä hinnoilla yli tonni vuodessa.

Kun urakkahinnasta vähentää tulevan kotitalousvähennyksen ja kaupungin myöntämän 15 prosentin energia-avustuksen tarvikkeisiin, ollaan noin 11 000 eurossa. Kun tästä vähentää vaihtoehtoiskustannuksen eli uuden öljykattilan asennuksineen (noin 4 000 euroa), ollaan seitsemässä tonnissa. Jos hinnat eivät muuttuisi, investointi maksaisi itsensä noin seitsemässä vuodessa.

Lue mitä asian tiimoilta muuta tapahtui TM Rakennusmaailman numerosta 7/09, joka ilmestyi 28.10.