Saunan rakennuttaminen oppilastyönä ei ole ihan löylynlyömä ajatus. Tässä tapauksessa tilaajana toimi eläkkeelle jäänyt ammattikoulun opettaja, mutta periaatteessa se onnistuu keneltä tahansa.

”Aina kannattaa kysyä. Käsittääkseni kaikki koulut ottavat mielellään vastaan tilauksia, mikäli ne suinkin sopivat opetusohjelmaan, aikatauluihin ja koulun tiloihin. Oikeat asiakastyöt ovat mielekkäitä niin oppilaiden kuin opetuksenkin kannalta. Ne antavat opiskelijoille esimakua tulevasta työelämästä sekä yhteistyöstä asiakkaan ja hankkeen muiden toimijoiden kesken.
Olen huomannut, että oppilaat myös keskittyvät tilaustöihin huomattavasti tiiviimmin kuin harjoitustöihin, jotka pitää purkaa valmistumisen jälkeen”, sanoo Porvoon ammattiopiston, Amiston, rakennuspuolen tuntiopettaja Harri Myllynen.

”Lattiakehikon ja rungon pystytyksen aloittivat kolmannen vuosikurssin oppilaat. Koska he siirtyivät keväällä koulun ulkopuolelle työssä oppimisen jaksolle, sisätöitä ja julkisivun panelointia jatkoivat kakkoskurssin opiskelijat. Työtä tilatessaan asiakkaan onkin otettava huomioon opetuksen rytmi. Kovin tiukalla aikataululla me emme voi oppilastöitä toteuttaa”, muistuttaa Myllynen.

Ympärivuotisessa käytössä olevan kesäpaikan saunan sisämitat ovat vajaat viisi metriä kertaa kaksi ja puoli metriä. Tähän tilaan mahtuvat löyly- ja pukuhuone sekä erillinen soppi lämminvesivaraajalle ja pesukoneelle. Vilvoittelukuisti on tarkoitus pystyttää ajan kanssa.
Porvoossa Amiston oppilaat rakensivat saunan niin valmiiksi kuin oli mahdollista. Kattorakenteita ei tehty, koska se olisi vaikuttanut ratkaisevasti kuljetuskustannuksiin.

Sisätiloissa, lämpimässä hallissa tehty rakennustyö on tietenkin yksi iso plussa. Runko ja eristeet ovat varmasti kuivat.

Ulkoverhouksen alla lämmöneristeenä on käytetty mineraalivillaa ja sisäpuolella polyuretaanilevyä. Seinärakenteesta tuli ohuempi, mutta silti eristyskyvyltään erinomainen. Polyuretaanilevyt myös jäykistävät runkoa.

Opettajan näkövinkkelistä saunan rakennus oli hyvä ja monipuolinen opetuskohde.
”Koska aloitimme piirustuksista, opiskelijat saivat todellista tilannetta vastaavan mahdollisuuden laskea tästä itselleen ’oikea työkeikka’. Kukin heistä arvioi omatoimisesti muun muassa materiaalien tarpeen, hinnan ja työhön kuluvan ajan. Laskelmien hajonta oli valtava. Esimerkiksi julkisivun tekoon tarvittavaa aikaa riitti toisten mielestä päivä ja toiset olisivat kuluttaneet siihen lähes kuukauden”, hymyilee Myllynen.

”Koska nykyrakentaminen on pirstoutunut yhä pienemmiksi osasiksi, mekin koulutamme moniammattilaisia, joille eri työvaiheet tulevat tutuiksi. Vaikka he eivät itse tekisikään kaikkea, he tietävät, mitä pitää ottaa huomioon, jotta rakennusprojekti etenisi kaikkien toimijoiden kannalta mahdollisimman joustavasti.”

Lue aiheesta tarkemmin TM Rakennusmaailman numerosta 8/13, joka ilmestyi 11.9.