Mies keltaisessa turvahaalarissa asentaa lämmitysjärjestelmää

Vuoden alusta muuttuneet, energiatehokkuuteen vaikuttavat rakennusmääräykset ovat herättäneet hämmennystä. Epäilijöiden mukaan uusilla määräyksillä syntyy sutta ja sekundaa. Energiatehokas rakentaminen ei hutiloimalla onnistukaan. Uusien vaatimusten myötä rakentamisessa on saavutettava laatutaso, johon olisi pitänyt päästä jo vuosia sitten.

Nyrkkisäännön mukaan kotien energiankäytöstä jopa puolet kuluu lämmitykseen. Rakennuskannan uudistumisen ja energiaremontointien myötä kyseinen osuus on tosin pienenemässä. Samalla kotien muu energiankulutus, lähinnä sähkön käyttö, on kasvussa. Uusissa rakennuksissa lämmitykseen kuluvan energian määrä voi olla merkittävästi pienempi kuin muuhun asumiseen kulutetun sähkön osuus.

Edellä kerrottua taustaa vasten tiukentuneet uudisrakentamisen energiamääräykset voivat tuntua liioitelluilta. Monien mielestä jo nykyisellään rakentamisessa tehdään turhan tiiviitä ja tarpeettoman eristäviä ratkaisuja.

”Tämän vuoden alusta maassamme astuivat voimaan yhdet Euroopan tiukimmat U-arvomääräykset. Ne ovat samalla kuitenkin yhdet Euroopan viimeisimmistä U-arvovaatimuksista. Lähes kaikki muut maat ovat siirtyneet kokonaisenergiatarkasteluun. Meillä muutos tapahtuu vasta vuonna 2012. Rakennusmääräyskokoelmamme on näiltä osin kuin huono keittokirja. Yksittäiset aineosat kerrotaan, muttei lopputuloksesta sanota juuri mitään”, Sitran energiaohjelman toimialajohtaja Jarek Kurnitski tykittää.

”Rakennusala ei vastusta energiamääräysten tiukennuksia. Olemme päinvastoin potkimassa jäsenistöämme eteenpäin. Ei talkoisiin voi olla osallistumatta”, painottaa Rakennusteollisuus RTT ry:n johtaja Juha Luhanka.

Ennen uusien rakennusmääräysten voimaantuloa sekä VTT että Tampereen teknillinen yliopisto tekivät selvitykset ympäristöministeriölle siitä, miten uudet eristävyysmääräykset vaikuttavat rakenteiden kosteustekniseen toimintaan. Äkkiseltään vilkaisten selvitykset puhuvat ristiriitaista kieltä. Voi syntyä rankasti virheellinen vaikutelma, ettei Otaniemen suunnassa riskejä nähdä, kun taas Tampereella ollaan huolissaan kaikesta.

Asioihin tarkemmin perehtyneet eivät koe selvityksiä toisiaan kumoaviksi. Kyse on enemmän näkökulmaerosta.
”Asia kyllä selviää, jos tutkimukset jaksaa kahlata läpi”, hymähtää matalaenergiarakentamiseen erikoistuneen Rakennusliike Reponen Oy:n toimitusjohtaja Mika Airaksela.

”VTT:n selvityksen mukaan lämmöneristystason parantaminen uusissa rakenteissa ei sinällään johda kosteusongelmiin. Niitä on nykyisissä rakenteissa ja voi olla myös paremmin eristetyissä rakenteissa. Eristystaso ei kuitenkaan ole ratkaiseva tekijä kosteusteknisessä toimivuudessa, vaan monet muut rakentamisen suunnittelun ja toteutuksen laatuun liittyvät asiat”, Ojanen puolestaan tarkentaa.

Lue aiheesta tarkemmin TM Rakennusmaailman numerosta 1/2010, joka ilmestyi 27.1.