Fredrik Malm Loviisasta kehitti kippikolan. Lisälaitteen avulla kolan lumilasti vidaan kipata lumipenkan yli.

Uusia apuvälineitä lumihommiin

Lumi on meille rakas ja merkityksellinen asia. Sitä osoittavat useat lumeen viittaavat suomenkieliset sanat kuten esimerkiksi hiutale, kide, kuurankukka, kinos, nietos, nuoska, polanne, sohjo ja räntä. Kun lunta ei ole, kaipaamme sitä, ja kun lunta on, kähisemme sen määrästä tai mielestämme väärästä laadusta.
Ilmatieteen laitoksen mukaan pysyvä lumipeite on talven jakso, jolloin maassa on yhtäjaksoisesti lunta vähintään sentin verran. Kun maamme on yli tuhat kilometriä pitkä ja korkeusolosuhteet vaihtelevat, pysyvä lumipeite saapuu eri aikaan eri puolille maata. Tunturien huipulla lunta sataa ensimmäisen kerran elo-syyskuussa. Pysyvä lumipeite saapuu Lappiin yleensä lokakuussa, Keski-Suomeen marras-joulukuussa ja rannikolle joulu-tammikuussa.
Sään ääreisilmiöt ovat yleistyneet viime vuosina. Tämä merkitsee kesällä pitkiä kuumia jaksoja ja talvella mm. lumisia kausia. Etelä-Suomen pientaloasujat muistanevat runsaslumiset vuodet tämän vuosikymmenen alussa. Silloin lunta Helsingin seudulla saattoi olla metrin verran eli lähes sama määrä kuin yleensä lumisessa Itä- ja Pohjois-Suomessa on. Toisaalta Helsingin Kaisaniemessä oli Ilmatieteen laitoksen mukaan pysyvä lumipeite vain yhdeksän vuorokauden mittainen vuosina 2007 ja 2008.

Pienoislevitin lumen ja jään suolaukseen

Suola sulattaa lumen ja jään. Pienoislevittimellä suolan sirottelu onnistuu kotipihalla hallitusti.

Lumesta iloa ja tuskaa
Lumi heijastaa auringon lyhytaaltoista säteilyä ja tuo valoisuutta talveen. Lumi tekee talviharrastukset kuten hiihtämisen, laskettelun, kelkkailun tai lumikengillä liikkumisen mahdolliseksi. Lumi toisaalta myös haittaa ihmisen toimintaa tukkimalla kulkuväyliä, liukastamalla pintoja ja kerääntymällä rakenteiden päälle.
Kotipihalla liukkautta vähennetään auraamalla lumi heti pois, hiekoittamalla alueita kitkan lisäämiseksi ja onnettomuuksien välttämiseksi, ja myös käyttämällä suolaa sulattamaan lunta ja jäätyneitä pintoja. Samat menetelmät ova käytössä myös tieliikenteessä ja kiinteistönhoidossa. Kokosimme esittelyyn joukon uusia apuvälineitä lumitöihin.

Maassamme on kalustoa ja osaamista lumen ja liukkauden torjumiseksi. Siitä huolimatta liukastumisia ja siitä johtuvia tapaturmia sattuu VTT:n mukaan jopa 50 000 kappaletta vuosittain, ja niistä aiheutuu 2,4 miljardin euron kustannukset. Luvussa on ilmoitetut liukastumiset, nyrjähdykset ja sijoiltaan menot eli tapaukset, joissa ollaan mm. pois töistä ja saadaan sairauslomaa. Liukastumisia sattuu todennäköisesti enemmän, mutta pikku havereista tuskin ilmoitetaan mihinkään.

Lue lisää Rakennusmaailman numerosta 1/2015