Vertailussamme mukana:

• Bosch EHP 6,5 AAI / EHP 6,5 AAO
• Fujitsu ASYG12 L TCB / AOYG 12 L TCN
• Hitachi RAK-25-PSPA / RAC-25-W SPA
• Mitsubishi Heavy Industries SRK 35 ZJX-S / SRC 35 ZJW-SA
• Panasonic CS-HE12 PKE / CU-HE12 PKE
• Samsung AR12SFSKBWTN / AR12SFSKBWTX

Pientaloasujan kiinnostus ilmalämpöpumppuja kohtaan on säilynyt vallitsevasta talouden epävarmuudesta huolimatta. Lämmityskustannuksien alentaminen ilmalämpöpumpun avulla on joka tapauksessa yksi helpoimmista ja kustannustehokkaimmista tunnetuista keinoista. Mitä enemmän ilmalämpöpumppua käytetään, sitä enemmän se säästää.

Ilmalämpöpumppujen rintamalla uusin markkinoinnissakin näkyvä trendi on lämmitysteho kaikkein kylmimmillä säillä. Muutamat alan toimijat lupaavat laitteiden toimivan -20 asteen ja jopa -30 asteen pakkasilla, tai ilmalämpöpumpun luvataan tuottavan lämpöä vielä -25 asteen pakkasella.

Ilmalämpöpumpun lämmön tuotto vielä -15 asteen ulkolämpötiloilla ja kylmemmilläkin vähentää joka tapauksessa omalta osaltaan samalla käytössä olevaa päälämmönlähteen energiankulutusta, joka useimmiten on ilmalämpöpumppua vähemmän energiatehokas.

Vertailun ilmalämpöpumput ovat maahantuojien tämän hetken uusimpia malleja. Jopa niin uusia, että muutama on tilattu testiä varten tehtaalta erikseen ennen varsinaisen myyntierän saapumista maahan. Joukon kaikki laitteet, paitsi Hitachi, ovat lähtötilanteeltaan 12-sarjan pumppuja. Hitachin laite todettiin 9-sarjalaiseksi vasta testauspaikalla laitteen asennuksen valmisteluissa. Tuolloin ei ollut enää mahdollista vaihtaa laitetta ja viivyttää testejä. Vastaava 12-sarjalainen oli maahantuojan mukaan vielä tehtaalla.

EU:n ekosuunnittelua- ecodesign

Euroopan parlamentti ja neuvosto on vuonna 2009 julkaissut puitedirektiivin (2009/125/EY), joka velvoittaa energiaan liittyvien tuotteiden ekosuunnitteluun. Tämän direktiivin johdosta Euroopan komissio tuottaa innokkaasti toimeenpanosäädöksiä tai asetuksia, jotka asettavat tiettyjä vaatimuksia monien eri laitteiden hyötysuhteelle ja energiankulutukselle.

Ekosuunnittelu tarkoittaa, että systemaattisesti sovelletaan ympäristöystävällisiä materiaaleja ja tuotantotapoja tuotekehityksen alusta asti. Euroopan komissio pitää ekosuunnittelua yhdessä energiamerkinnän kanssa tehokkaana työkaluna energiatehokkuuden lisäämiseksi.

Vuonna 2013 voimaan tullut ENER Lot 10 (komission asetus 206/2012) koskee kodin lämmitys- ja ilmastointilaitteita. Työn alla on toki iso liuta muitakin Loteja, jotka koskevat kaikkia energiaa käyttäviä kodin välineitä pölynimureista rakennusten eristeisiin.

Aikaisemmin ilmalämpöpumppujen lämpökerroin on valmistajien toimesta ilmoitettu +7 asteen lämmössä mitattuna, mikä ei kerro paljoakaan sen toiminnasta pakkasessa.

Vuoden 2013 alusta on määrätty, että Euroopassa myytävien ilmalämpöpumppujen SCOP (Seasonal Coefficient Of Performance eli vuosilämpökerroin) on oltava vähintään 3,4. Jäähdytyksen hyötysuhteen, SEER, on oltava vähintään 3,6. Laitteet on myös varustettava energiamerkintätarralla, jossa olennaiset lukemat näkyvät selvästi. Direktiivin mukaan ilmalämpöpumpuilla tulee siis olla energiamerkintä – vastaavanlainen lipuke kuin esimerkiksi jääkaapeissa energialuokkamerkintöineen, A++…D.

Jos suomalainen energian säästäjä valitsisi ilmalämpöpumpun vertailun 12-sarjalaisten joukosta energiamerkinnän perusteella, olisi järjestys seuraava: Panasonic A++ (SCOP 4,8), Fujitsu A++ (SCOP 4,6), Bosch A+ (SCOP 4,2), Mitsubishi A+ (SCOP 4,2), Samsung A+ (SCOP 4,1) ja kokoluokkaa muita pienempi Hitachi A++ (SCOP 4,7).

Kuten suuri osa muistakin Brysselin puuhista, tämäkin hanke on valtaisa huitaisu ilmaan – ainakin suomalaisesta näkökulmasta. Strasbourgin lämmössä ilmoitetut vuosihyötysuhteet eivät kerro ilmalämpöpumppujen pakkastoiminnasta juuri mitään – valitettavasti. Lisäksi saatoimme testissämme huomata, että tarroissa ilmoitetut scop-arvot ja meidän cop-mittauksemme menevät usein ristiin. Pumppu, jolle ilmoitetaan erinomainen scop, on silti mittaustemme mukaan huonompi kuin toinen, jolle on ilmoitettu heikompi scop kuin edelliselle. Tarrat eivät siis tarjoa edes vertailukelpoista tietoa suomalaiselle ostajalle.
Suomen ilmastovyöhykkeellä ilmoitettu arvo voisi teoriassa merkitä meille jotakin, mikäli laskennan käyttämä lämpötilavyöhyke olisi todellinen. Tarrasta kuitenkin näemme, että Helsingin ilmastovyöhyke ulottuu Itä-Euroopan kautta alas Välimerelle asti.

Kun katsomme asetuksessa esitettyä laskentakaavaa, jossa ilmoitetaan, kuinka monta tuntia vuodessa on kuinka kylmää, havaitaan että kylmäkin vyöhyke vastaa ennemmin Genovan kuin Helsingin ilmastoa. Taulukon mukaan meillä ei milloinkaan ole edes 23 astetta pakkasta ja -22 on vain tunnin vuodessa. Alle -15 asteen lämpötilaa on asetuksen mukaan yhteensä alle viisi vuorokautta vuodessa.
Johan me sellaisessa ilmastossa pärjäisimme pelkillä ilmalämpöpumpuilla komeasti!

Lue vertailustamme tarkemmin TM Rakennusmaailman numerosta 12/13.