Yksiö Puutarhassa on pieni puinen ja teollisesti valmistettava omakotitalo, joka on suunniteltu pk-seudun omakotitaloalueiden täydennysrakentamiseen. Pääkaupunkiseudun pientaloalueiden rakennetuilta tonteilta löytyy käyttämätöntä rakennusoikeutta kolme miljoonaa neliömetriä. Näille tonteille mahtuisi teoriassa 75 000 neljänkymmenen neliön yksiötä. Se on enemmän kuin mitä Helsingissä on yksiöitä tällä hetkellä.

Mallikappale valmistuu Vantaalle 2014. Vantaan tontille rakennuksia on tulossa kaksi. Rakennuksen kerrosala on 48,5 m2 ja huoneistoala 40 m2 1,5 kerroksessa.

Pohjaratkaisu on erittäin yksinkertainen ja mahdollisimman joustava. Kaikki turha on karsittu pois. Rakennus toteutetaan neljästä eri tilaelementistä, jotka toimitetaan tontille pitkälle valmiina. Tilaelementit ovat modulaarisia, jolloin rakennuksen kokoa pystytään muuntelemaan ja näin saavuttaa haluttu rakennustehokkuus tontilla. Vaikka tavoitteena on tehdä suhteellisen halpaa, ei se kuitenkaan tarkoita, että laadusta oltaisiin valmiita tinkimään. Arkkitehtivetoisena tyyppitalona materiaaleihin ja yksityiskohtiin on panostettu.
Tilaelementtien lisäksi rakennus jakautuu neljään osa-alueeseen, jotka ovat keittiö, kalustesauna, portaat ja kuisti. Näillä osa-alueilla rakennusta voidaan muokata asiakkaan mieltymysten mukaisesti. Muokattavuus on suuntaus, joka kasvaa jatkossakin. Rakennus toteutetaan tuulettuvalla alapohjalla. Perustukset ovat betonielementeistä.

Lämmitysjärjestelmänä on sähkölämmitteinen lattialämmitys sekä ilmanvaihto lämmöntalteenotolla.

Yksiö Puutarhassa on erittäin ekologinen asumismuoto, sillä se tiivistää kaupunkirakennetta, jolloin liikenteen määrä vähenee. Se hyödyntää jo olemassa olevaa infrastruktuuria ja sen asuinkuutiot per asukas ovat hyvinkin kohtuulliset. Puurakenteisena se myös on sitonut hiilidioksidia itseensä.

Sähkölämmitysjärjestelmään on mahdollista asentaa myöhemmin myös aurinkopaneelit, näin rakennus pystyisi tuottamaan ainakin osan omasta lämmitysenergiastaan. Nykyiselläänkin 70 prosenttia Suomessa tuotetusta sähköstä tuotetaan hiilivapaasti ja 40 prosenttia uusiutuvalla energialla.

Lue aiheesta tarkemmin TM Rakennusmaailman numerosta 2/14, joka ilmestyi 19.2.