Korvausilmaventtiili voidaan asentaa helposti vanhaan rakennukseen. Se parantaa huomattavasti sisäilman laatua talossa.

Tuntuuko kotonasi tunkkaiselta, olo on väsynyt tai erilaisia hengitystieoireita ilmaantuu tuiki tiheään? Monenkirjavia vaivoja ei yleensä heti osata liittää sisäilman ongelmiin, vaan syitä etsitään ensin muualta.

Ratkaisu voi olla yllättävän yksinkertainen. Kodin ilmanvaihto pelaa huonosti, eikä sisään pääse riittävästi raikasta ulkoilmaa.

Korvausilman saanti on useimmiten painovoimaisen ilmanvaihdon ongelma, mutta täysin vierasta se ei ole koneellisellakaan järjestelmällä varustetussa talossa. Korvausilmaventtiili on usein suljettu tai lukittu, tai niitä ei ole tarpeeksi. Ellei ilma pääse rakennukseen hallitusti, niin se pyrkii sisälle jotain muuta kautta, kuten rakenteiden läpi, ikkunan- ja ovenkarmien välistä tai jopa postiluukusta.

Helppo kotikonsti varmistaa sisäilman liikkuminen on pistää paperinpala poistoventtiilin päälle. Jos se pysyy siinä kiinni, niin ilma virtaa ainakin oikeaan suuntaan.

Ilmanvaihtoventtiileitä pitäisi olla kaikissa kodin tiloissa. Ulkoa tuleva ilma johdetaan oleskelutiloihin ja makuuhuoneisiin ja poisto keittiöstä, wc- ja pesutiloista. Hyvä nyrkkisääntö on yksi korvausilmaventtiili noin kahtakymmentä asuinneliötä kohti. Venttiilien oikea määrä tasoittaa ilman virtausta sisätiloissa.

Erilaisia ja erihintaisia venttiilitarvikepaketteja myydään sekä rauta- että autotarvikemyymälöissä. Hinnat vaihtelevat muutamasta kympistä ylöspäin. Erityyppisiä korvausilmaventtiileitä voi asentaa ulkoseinään, tuuletusluukkuihin tai ikkunankarmeihin. Uuden läpiviennin tekeminen lähes minkälaiseen seinärakenteeseen tahansa onnistuu sopivilla välineillä suhteellisen helposti.

Korvausilmaventtiili ikkunan tai patterin päälle

Viisikymmenluvulla pystytetyssä puurakenteisessa, julkisivuiltaan rapatussa talossa oli jo pitkään kärsitty huoneilman tunkkaisuudesta. Talon ilmanvaihto toimii painovoimaisesti ja poisto tapahtuu tulisijojen kautta.

”Kaikissa huoneissa ei ollut korvausilmaventtiileitä, joten ongelma oli tiedossa. Silti uusien läpivientien teko arvelutti ulkoseinän vanhan rappauksen takia. Pelkäsin, että se porauksen voimasta lohkeaa paloina alas”, kertoo talon isäntä.

Pelko oli turha, sillä poraus onnistuu myös rappauskuoren läpi. Rinteessä olevan, osittain kaksikerroksisen talon alakerran huoneissa oli korvausilmaventtiilit. Uuden läpiviennin paikka mitattiin ulkoapäin samaan linjaan jo olemassa olevan venttiilin kanssa ja sisäpuolelta huonekorkeuden mukaan.

Röpelöisen laastin sisällä olevien pikkukivien takia tekijä ei uskaltanut käyttää timanttireikäporaa. Hän porasi ensin tavallisella poralla ja pitkällä terällä läpi seinän menevän pienen reiän tulevan aukon oletettuun keskipisteeseen. Aukon paikka oli piirretty tussilla ja harpin avulla ulkoseinään.

”Sen jälkeen porasin rappauspintaan pienellä terällä reikiä vieri viereen seinään piirretyn, kymmenen senttiä halkaisijaltaan olleen ympyrän kaarelle. Lopullisen aukon rappaukseen sain tehtyä poraamalla pikku reikiä uudestaan isommalla terällä, jolloin niiden välinen laastikannas katkesi. Rappinki irtosi nätisti juuri siitä mistä pitikin, eikä lohkeamia tullut. Ulkokuoren läpi päästyäni tein lopullisen aukon reikäporalla.”

Korvausilmaventtiilin paras sijoituspaikka on ikkunan tai lämpöpatterin päällä mahdollisimman korkealla, jotta sisään työntyvän ilman lämpötila ehtii hieman tasoittua ennen laskeutumistaan alas. Ellei se ole mahdollista, niin venttiili kannattaa asentaa huoneen takimmaiseen nurkkaan lähes katonrajaan. Makuuhuoneissa sitä ei pistetä suoraan sängyn yläpuolelle, koska pienikin ilmavirta voi nukkujasta tuntua vetona.

Autotarvikekaupasta ostetun edullisen tarvikepaketin teleskooppimaisen läpivientiputken pituus riitti hyvin. Ulkoapäin putken suu on suojattu verkolla. Rapattuun seinään tehty uusi aukko on tiivistetty putken ympäriltä polyuretaanimassalla.

Helppo asentaa

Helpointa uusi läpivienti on tehdä siten, että aukko puhkaistaan ensin sisäpuolelta seinän puoleen väliin ja tullaan ulkopuolelta vastaan saman verran seinän rakenteesta riippuen. Oleellisen tärkeää on porata seinän läpi joko täysin vaakasuoraan tai aavistuksen verran ulkopintaan päin laskien. Hyvin pienen ulospäin ja alaviistoon suuntautuvan kallistuksen ansiosta esimerkiksi tuulen sisään painama sadevesi pääsee valumaan putkesta ulos. Vanhojen talojen seinärakenne on aina yllätys. Tässä tapauksessa se oli erinomaisen hyväkuntoinen ja runsas purueriste.

”En ollut osannut ottaa sitä huomioon. Kymmensenttisen aukon valmistuttua sen yläpuolelta alkoi suorastaan vyöryä kuivaa purua ulos. Hätäavuksi keksin vanhan vaahtomuovipalan, jonka taittelin seinän sisään aukon yläpuolelle tulvaa hillitsemään. Se jäi seinän sisään, mutta tuskinpa siitä mitään haittaa on.”

Korvausilmaventtiilin tarvikkeet oli ostettu autotarvikeliikkeestä varsin edulliseen hintaan. Putken asennus ja venttiilin kokoaminen eivät olleet mitään rakettitiedettä, vaikka paketissa ei ollut mukana minkäänlaisia kokoamisohjeita.

”Seinän sisään tulleen, teleskooppimaisen putken pituus riitti oikein hyvin. Venttiilissä on iiris-suljin, joten sisään tulevan ilman määrää on ulkolämpötiloista riippuen mahdollista säätää. Työ sujui myös oletettua sukkelammin. Yhden venttiilin asennukseen minulta kului lakisääteisine kahvitaukoineen reilut puoli päivää. Turhaan aikailin tätäkin hommaa, sillä huomattavasti parantuneen lopputuloksen kertoo oma nenä.”

Lue lisää:

Näin parannat saunan ilmanvaihtoa

Ilmanvaihdon merkitys talolle näkyy syksyllä

Huomio nämä, kun asennat korvausilmaventtiiliä ulkoseinään

Kun lisäät ulkoseinään korvausilmaventtiileitä, niin huolehdi, että läpivientiputki on tiivistetty kunnolla höyrynsulkuun.

Venttiili neuvotaan sijoittamaan ylös lähinnä sen takia, ettei sitä pääse kukaan tukkimaan ulkoapäin. Venttiilin voi sijoittaa myös patterin taakse, mutta silloin sen huolto on vaikeaa.

Joka huoneessa pitäisi olla tilan käyttötarkoituksesta riippuen joko tulo- tai poistoventtiili.

Selvitä seinän rakenne, koolaukset ja johdotukset ennen uuden läpiviennin tekoa.

Korvausilmaventtiiliä ei koskaan saa sulkea kokonaan. Talviaikaan niitä voi säätää pienemmälle, jos kylmä ilma aiheuttaa vetoa.

Venttiilit pitää muistaa puhdistaa, ja mahdolliset suodattimet vaihtaa säännöllisesti ainakin kaksi kertaa vuodessa.

Jos korvausilmanvaihdon tehostamisen jälkeenkin kokee sisäilman laadussa ongelmia, kuten hajuja tai saa oireita, pitää miettiä, voisiko rakenteissa olla ongelmia.

Etenkin vanhoissa taloissa voi olla riskirakenteita, jotka altistavat kosteusvaurioille. Riskirakenteena pidetään esimerkiksi matalaperusteista valesokkelirakennetta.

Tarkista talosi salaojien kunto ja toimivuus. ”Talon kuivat jalat” ovat hyvän sisäilman perusta.

Tutustu ympäristöministeriön toimenpideohjelmaan hometalkoot.fi-sivustolla. Sieltä löydät puolueetonta tietoa ja selkeitä huolto-ohjeita.