Energiatehokas talo mielletään usein sisäilmaongelmaiseksi rakennukseksi. FCG:n toimialajohtaja, sisäilmaongelmia pitkään tutkinut Juhani Pirinen ei pidä tiivistä rakennetta aina syynä sisäilmaongelmiin.

Energiatehokkuus eiPirisen mukaan ole uhka hyvälle sisäilmalle, kunhan talo rakennetaan oikein.

”Esimerkiksi höyrynsulkumuovin käyttöä pidetään monesti homevaurion syynä, mutta tutkimusten mukaan höyrynsulkumuovin asentaminen ei aiheuta kosteusvaurioita. Ongelmat johtuvat usein siitä, että samaan aikaan, kun muovia alettiin käyttää höyrynsulkuna, rakennuksiin unohdettiin lisätä ilmanvaihtojärjestelmät”, toteaa Juhani Pirinen.

Jos talo on liian tiivis, puuttuvat siitä Pirisen mukaan usein ilmanvaihdon korvausilman järjestelmät kokonaan. Vaihtoehtoisesti ilmanvaihto vetää korvausilmaa rakenteiden läpi.

”Ja kun ilma ei vaihdu, seuraa ongelmia. Ongelmat ovat kuitenkin vältettävissä. Talo kannattaa rakentaa ilmatiiviiksi, ja tuoda ilma sisään ilmanvaihtolaitteilla tai seinän läpi menevillä, puhtailla putkilla. Tiivis rakenne ei ole tällöin ongelma.”

Epätiivis rakenne päästää epäpuhtauksia sisäilmaan

Pirinen huomauttaa, ettei koneellisen ilmanvaihdon asentamisen kanssa kannattaa odottaa siihen asti, kunnes talon rakenteet on varmasti tiivistetty.

”Korvausilma tulee yleensä maan alta, jossa kasvaa mikrobeja. Jos rakenne ei ole tiivis ja mikrobit pääsevät talon sisäilmaan, seuraa ongelmia. Ainakin isoimmat reiät täytyy ensin tiivistää umpeen. Vähäisetkin ilmavuodot voivat hankaloittaa elämää, jos talon asukkaat ovat herkistyneet huonolle sisäilmalle.”

Pirinen haluaisi kiinnittää enenmmän huomiota varsinkin tuulensuojarakenteen tiiviyteen.

”Jos tuulensuojarakenne on epätiivis, pölyä kerääntyy lämmöneristeisiin, jotka ajan mittaan kostuvat ja homehtuvat, varsinkin, jos julkisivurakenteen taustan tuuletus on puutteellinen.”