Asunnot ovat muuttuneet 15 vuodessa turvallisemmiksi, terveellisemmiksi ja energiatehokkaammiksi. Asumisen neliöt ovat kuitenkin vähentyneet, ja samalla kotien muuntojoustavuus on kärsinyt.

Teknologian tutkimuskeskus VTT selvitti, miten uudet asunnot ovat muuttuneet 15 vuodessa. Rakennusten turvallisuus, terveellisyys ja energiatehokkuus ovat parantuneet. Pienten asuntojen rakentamisella on vastattu kasvaneeseen kysyntään, mutta pienentyneiden asuinneliöiden vuoksi koteja on entistä hankalampi muuntaa erilaisiin tarpeisiin.

VTT:n toteuttama selvitys tarkastelee asuntotuotannon laatumuutoksia vuosina 2005–2020. Tehokkaan maankäytön, teknisten parannusten sekä asuntojen keskikoon pienenemisen lisäksi asuntotuotantoa ovat leimanneet tilansäästö ja matalampi energiankulutus. Uusi asuntokanta on yksipuolistunut.

Energialasku pienentynyt

Viranomaisohjaus ja tuotekehitys ovat auttaneet parantamaan asuntojen sisäilman laatua ja äänieristystä sekä rakennusprosessin kosteudenhallintaa. Myös kiinteistökohtainen jätehuolto on kehittynyt, kun bio-, lasi- ja metallijätteiden lajittelu on yleistynyt. Karsitut keittiöt ievät kuitenkaa usein taivu kovin hyvin materiaalien kierrätyksen tarpeisiin.

Muun muassa tehostunut lämmitys ja lämmöntalteenotto ovat pienentäneet asuntojen energiankulutusta. Vaikka sähkönkulutus on noussut, on asukkaan energialasku selvityksen mukaan pienentynyt lämmityskustannusten laskun myötä.

Asunnot muutoksessa

Viimeisten 15 vuoden aikana Suomessa on rakennettu 301 500 kerrostaloasuntoa ja 54 000 rivitaloasuntoa. Sinä aikana kerrostalot ovat kasvaneet kokoa ja asunnot ovat pienentyneet. Kerrostaloyksiöitä rakennettiin seurantajakson lopussa kuusinkertainen määrä verrattuna jakson alkuun.  Pienet asunnot menevät sijoittajille: vuokratalojen lisäksi myös asunto-osakeyhtiöiden yksiöistä puolet on myyty sijoittajille.

Pienten ”opiskelija-asuntokonseptilla” rakennettujen yksiöiden pohjaratkaisut ovat tyypillisesti samanlaisia. Niiden ikkunat avautuvat vain yhteen suuntaan, ja kalustusmahdollisuudet jäävät varsin yksipuoliseiksi. Rungon sisäosan pimeyttä kompensoivat osittain suurentuneet ikkunat.

Elinkaarijoustavuus heikentynyt

Entisen kaksion pinta-ala on jaettu avokeittiöllä varustetuksi kolmen asuinhuoneen asunnoksi. Makuuhuoneiden pienentyminen erityisesti pienissä asunnoissa on heikentänyt asuntojen elinkaarijoustavuutta eli mukautumista erilaisiin tarpeisiin elämän eri vaiheissa. Sängyn lisäksi elinkaarijoustavaan makuuhuoneeseen mahtuu vauvan sänky tai työpöytä, ja siellä mahtuu liikkumaan apuvälineiden avulla.

Erilliskeittiöt ovat lähes hävinneet, ja keittiö on nyt samassa tilassa olohuoneen kanssa. Tämä on vaikuttanut keittiöiden valoisuuteen ja tuuletettavuuteen.

Myös huoneistokohtaiset saunat ovat hävinneet pienistä asunnoista, eikä talokohtaisia saunojakaan enää rakenneta aiempaan tapaan. Kotien irtaimistovarastot ovat nekin siirtyneet pois kellareista ja ullakoilta osittain kerrostasanteille.

Lue lisää:

Työtehoseura: Avokeittiön ja olohuoneen liitto on tullut jäädäkseen

Arkkitehti Anni Laurila tähtää tulevaisuuteen: ”Meillä on vastuu tehdä mitä voimme”

Esteetön asuminen hyödyttää kaikenikäisiä