Asuntojen hintojen kasvun ennustetaan hidastuvan ja vuokrien kasvun kiihtyvän. Asuntovelallisia kehotetaan varautumaan nouseviin korkoihin.

Tänä vuonna Suomen asuntomarkkinoilla on odotettavissa asuntojen hintojen kasvun hidastumista ja vuokrien nousua, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n alueellinen asuntomarkkinaennuste. Epävarmuutta asuntomarkkinoihin aiheuttavat kuitenkin korkojen nousupaine, geopoliittinen jännite ja epätietoisuus siitä, miten muuttoliike palautuu pandemiasta.

”Tänä vuonna korkojen nousun vaikutus asuntomarkkinoihin on vielä vähäinen. Korot tulevat jatkossa kuitenkin nousemaan selvästi, joten asunnonostajan on syytä tarkkaan miettiä, miten oma talous kestää kasvavat korkomenot”, sanoo ekonomisti Veera Holappa.

Asuntojen hinnoissa isoja alueellisia eroja

Asuntomarkkinaennusteessa tarkastellaan vanhojen osakehuoneistojen hintojen, vapaarahoitteisten vuokrasopimuksien sekä ARA-vuokrien kehitystä koko maan tasolla sekä suurimmissa kaupungeissa. Tänä vuonna ennusteessa tarkastellaan myös asuntomarkkinoiden koko 2020-luvun näkymiin vaikuttavia tekijöitä kuten väestönmuutosta.

Ennusteen mukaan vanhojen osakehuoneistojen hinnat nousevat tänä vuonna 2,5 prosenttia, kun viime vuonna nousua oli 4,0 prosenttia. Vuokrat vapaarahoitteisissa asunnoissa nousevat ennusteiden mukaan 1,3 prosenttia – viime vuonna nousua oli 0,8 prosenttia. ARA-vuokrat jatkavat maltillista 0,9 prosentin nousua.

Alueelliset erot ovat suuria. Helsingissä ja Tampereella asuntojen hintojen nousu on ennusteen mukaan 3,5 prosenttia. Monissa muissa kaupungeissa hintakehitys on selvästi tätä maltillisempaa.

Etätyö muokkasi asuntomarkkinoita

Moni tekijä tuo tällä hetkellä apävarmuutta asuntomarkkinoiden kehittymiseen. Korkojen nousun ohella yksi kysymysmerkki on Euroopan kireä geopoliittinen tilanne.

”Nykyinen jännite ei vielä asuntomarkkinoilla näy. Mutta jos Ukrainassa syttyisi avoin konflikti ja se vaikuttaisi talouteen laajemmin, se todennäköisesti lisäisi kotitalouksien varovaisuutta ja lykkäisi asunnonostopäätöksiä. Seurauksia on todella vaikea ennakoida, koska suoraa vertailukohtaa ei oikeastaan ole”, sanoo Veera Holappa.

Suomen asuntomarkkinoiden tilanne näyttää 2020-luvulla varsin vakaalta, sillä esimerkiksi hintakuplaa ei meillä ole. Korona-ajan mukanaan tuomat muutokset etätyön lisääntymisestä, työssäkäyntialueiden laajentumisesta ja asuntojen kysynnän suuntautumisesta pois keskusta-alueilta vaikuttavat asuntomarkkinoiden keihittymiseen.  Moni haluaa esimerkiksi asunnoltaan tilaa omalle työpisteelle. Toisaalta erilaiset yhteisölliset työtilat todennäköisesti yleistyvät kaupungeissa, joissa hintataso on monelle lisähuoneen hankinnan este.

”Korona-aika on osoittanut, että ihmisten asumismieltymykset muuttuvat. Siksi olisi tärkeää, että rakennettavista asunnoista tehtäisiin muunneltavia ja yhdisteltäviä, jolloin ne voisivat vastata tuleviinkin tarpeisiin”, sanoo PTT:n toimitusjohtaja Markus Lahtinen.

PTT:n alueellinen asuntomarkkinaennuste on julkaistu osoitteessa https://www.ptt.fi/ennusteet/kansantalous-ja-asuntomarkkinat/asuntomarkkinat-2022-ennuste.html

Ennusteen rahoittajat ovat ympäristöministeriö, Kuntaliitto, ARA, Rakennusteollisuus, Kiinteistöliitto ja Rakli.

Lue lisää:

Asuntokauppaa jumittaa myytävien asuntojen puute: Pulaa on perheasunnoista