Asuntokaupassa mennään vahvasti tunteella, vaikka järjellä pitäisi olla suurempi vaikutus, muistuttaa rakennus- ja kiinteistöalan asiantuntija Raksystems.

Maltti on valttia asuntokaupoilla. Kun tunteet ohjaava ostopäätöstä, voi hoppuillessa sattua helposti virheitä ja syntyä harkitsemattomia päätöksiä. Kodin ostaja saattaa ajatella, että kuntotarkastus on vain muodollisuus, minkä takia sitä ei tarvitse tehdä. Jatkotutkimuksien tärkeys on myös sellainen, jota asiaan perehtymätön ei välttämättä ymmärrä.

”Jo viime syksynä oli havaittavissa asuntokauppamarkkinoiden vilkastumista. Kaupat halutaan tehdä nopeasti, mikä johtaa siihen, että kuntotarkastus ja erityisesti jatkotutkimusehdotukset jäävät tekemättä. Tästä seuraa korkeampi riski niin myyjälle kuin ostajallekin”, kertoo Inspections & Surveys divisioonan osastonjohtaja Kim Malmivaara Raksystemsiltä.

Kuntotarkastus jo myyntiprosessin alussa

Kun kuntotarkastuksen tekee jo asunnon myyntiprosessin alussa, nopeuttaa se asuntokauppojen syntymistä, uskoo Raksystems. Kun kuntotarkastus on tehty ajoissa, suositellut jatkotutkimukset ehtii tehdä rauhassa ja huolella. Tllöin pieniä korjauksia voi tehdä ennen asunnon myymistä ja kohteen hinta-arviokin vastaa paremmin todellisuutta.

”Paljon tulee eteen tapauksia, joissa ostaja on jo valmiina ja vaatii kuntotarkastuksen tekemistä ennen lopullista kauppaa. Jos sieltä selviää jotain yllättävää, ostaja saattaa perääntyä ja koko prosessi lähteä käyntiin taas alusta. On tärkeää, että kuntotarkastus tehdään, mutta alkuvaiheessa tehtynä se oikeasti nopeuttaisi myyntiprosessia”, kertoo Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen.

Lue lisää:

Mikä on kuntotarkastus ja miten se eroaa kuntotutkimuksesta?

Tarkista rakennuksen kunto ostotilanteessa