Asuntomarkkinamme on Nordean mukaan jakautunut alueellisesti. Korkeat hinnat vaikeuttavat mm. työmarkkinoiden toimivuutta ja perheasunnon hankintaa.

Nordean asuntomarkkinaraportti kertoo käytetyn kerrostaloasunnon maksavan pääkaupunkiseudulla ja kehyskunnissa keskimäärin 3500 euroa neliömetriltä, ja muualla maassa alle 1700 euroa. Lähes puolet suomalaisista asuu maakunnissa ja pienillä paikkakunnilla.

”Suuret hintaerot ovat ongelmallisia työmarkkinoiden kannalta. Muuttaminen työn perässä kasvukeskuksiin niiden ulkopuolelta ei houkuta. Tilavan perheasunnon hinnalla saa kaupungista vain pikkuasunnon”, Nordean ekonomisti Pasi Sorjonen muistuttaa.

Hintojen nousu muissa Pohjoismaissa on herättänyt kysymyksen mahdollisesta asuntokuplasta myös Suomessa. Nordean mukaan meillä kuplan riski on rajattu ja kohtuullisen pieni. Suomalaisista puolet asuu velattomissa omistusasunnoissa, ja parikymmentä prosenttia vuokralla. Asuntolainaa on lähes kolmanneksella, isoja asuntolainoja mm. kasvukeskuksissa asuvilla ja työuran alussa olevilla henkilöillä.

Asuntojen hinnat ja tulot

Asuntojen hinnat suhteessa tuloihin ovat nousseet vain muutamassa maakunnassa. Tämä vähentää riskin mahdollisuutta, kun ihmiset voivat keskimäärin samanlaisilla tuloilla kuin ennenkin ostaa yhtäläisen määrän asuntoneliöitä. Asuntojen hinnat tulee kuitenkin pitää kurissa, ja tämä edellyttää riittävää uudisrakentamista.

”Pohjoismaisessa vertailuissa suomalaisilla on vähän velkaa. Asuntovelkaisia talouksia meillä on vain kolmannes kaikista. Ihmisillä on usein myös rahoitusvarallisuutta kuten osakkeita ja säästöjä sekä reaalivarallisuutta kuten esimerkiksi kiinteistö”, Pasi Sorjonen kertoo.

Uusien asuntojen rakentaminen on jatkunut Ruotsissa vilkkaana kuten meilläkin. Tukholmassa asuntoja ei kutenkaan ole valmistunut väestön kasvun tahdissa vuoden 1975 jälkeen. Suomessa asuntoja on pyritty rakentamaan kasvun mukaan pääkaupunkiseudulla ja keskuksissa hintojen pitämiseksi kurissa.

Rakentaminen vilkasta

Nordean mukaan suuret hintaerot kaupunkien ja niitä ympäröivien alueiden välillä ovat ongelmallisia. Uusia työpaikkoja on tarjolla parhaiten kasvukeskuksissa, mutta myös asuntojen hinnat ja vuokrat ovat näillä alueilla korkeita. Muutto työn perässä ei välttämättä houkuttele. Hintojen eriytyminen voi vaikuttaa myös remontteihin, kun putkiremontti saattaa olla kalliimpi kuin itse asunto.

”Ainoa mahdollinen hintakuplan paikka voisi olla pääkaupunkiseutu ja Uusimaa. Siellä asuntojen hinnat ovat kohonneet noin kaksikymmentä prosenttia enemmän kuin asukasta kohti olevat tulot vuosina 2000–2014”, Pasi Sorjonen sanoo.

Uudistuotanto on Nordean mukaan vasta ylittämässä vuotuista asuntojen tarvetta. Ylitarjonnasta ei ole merkkejä, ja toivottavasti rakentaminen jatkuu vilkkaana. Uusien asuntojen hinnat muuttuvat kustannusten sekä kysynnän ja tarjonnan mukaan. Myös vuokrahinnat elävät. Helsingissä asuntojen hinnat ovat nousseet vuokrien tahdissa, mutta muualla maassa ja pääkaupunkiseudun kaupungeissa vuokrat nousivat nopeammin kuin asuntojen hinnat.