Ryhdikkäänä rivistönä seisovat townhouse-kodit ovat rakennuttajiensa näköisiä – kuten jokainen projektikin.

Rivistössä on yksi-, kaksi- ja kolmikerroksisia rapattuja kevytbetonitaloja. Pihat ovat townhouse-kotien tyyliin pieniä ja kompakteja, ja useilla pihoilla on erillinen saunarakennus.

Rakennuttajiin kuuluu perheitä, pariskuntia ja yksin kotinsa rakennuttanut henkilö. Yhteensä projektissa on ollut mukana kaksitoista rakentajaa, joista kaksi rakentaa talonsa myyntiin.

Kaksi kotia, kolmikerroksinen musta Salmiakki ja yksitasoinen sinipunertava Laventeli ovat avoinna messuvieraille ensi kesänä.

Asuntomessuilla nähdään myös TräKronorin rakentamat townhouse-kodit.

Säästöä syntyi yhteishankinnoista

Ryhmärakentamisessa on mahdollista tehdä yhteishankintoja, jonka ansiosta rakentajat saavat säästettyjä kustannuksissa. Jämerä Oy:n puolesta hankkeen ohjausryhmän vetäjänä toiminut toimitusjohtaja Jari Malkamäki hoiti pääsuunnittelija Kirsi Lehtosen kanssa kuntoon jokaisen kahdentoista talon rakentamisessa vaadittavat lupa-asiat ennen rakennustöiden käynnistymistä.

”Jo pelkästään tämän vaiheen tekeminen rakennuttajien puolesta säästi heiltä vaivaa ja rahaa”, Malkamäki sanoo.

”Tontin hallinnanjakosopimuksen laatiminen hoidettiin asiaan vihkiytyneen juristin kanssa: jokainen pientalon rakennuttaja omistaa tontista oman määräalansa.”

Ryhmärakentamispakettiin sisältyivät runkovalmiit Jämerä-talot suunnitteluineen.

”Vaativimmat urakat pyrittiin Jämerän ohjauksella hankkimaan samoilta toimijoilta, joita suuri osa rakentajista hyödynsi. Yhteishankintoihin tähtääviä isompia urakoita olivat muun muassa maa- ja LVIS-työt sekä talojen ulkopuolen rappaukset. Myös kiintokalusteet ja liukuväliovet pyrittiin tilaamaan yhteistyössä samojen toimijoiden kautta.”

Kumppaniksi rautakauppa

Hankkeen laajuuden vuoksi erilaisia toimijoita oli Malkamäen mukaan tavanomaista helpompi saada innostumaan yhteistyöstä ja tarjoamaan hyvää hintaa tuotteille. Rakentajien kumppaniksi hankittiin paikallinen rautakauppa, johon jokaiselle avattiin rakentajatili.

”Säästöä hankinnoissa syntyi jopa kymmenen prosentin verran, koska volyymia oli paljon. Rakentajat pääsivät omaan taloon kiinni kohtuullisin kustannuksin, jos he hyödynsivät tarjolla olevia vaihtoehtoja.”

Huolellinen suunnittelu kannattaa

Jotkut hankkeessa mukana olevista rakennuttivat talonsa avaimet käteen -periaatteella, toiset halusivat rakentaa itse mahdollisimman paljon.

Ritva Moilanen ja Olli Väisänen päättivät jättää rakentamisen pääosin ammattilaisille ja panostaa omaa aikaansa uuden kodin suunnitteluun. Pihatyöt he tekevät itse.

”Projektin suunnitteluun kului melkein vuosi”, Ritva Moilanen kertoo.

”Se kannatti, koska hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Mietimme kaiken pistorasioiden paikkoja myöten hyvin tarkkaan.”

Innostava hanke tuntui ajoittain kuitenkin raskaalta.

”Budjetti ylittyi sen verran, että jouduimme pyytämään pankista lisälainaa. Päällimmäiseksi jäi kuitenkin tunne, että kuluneet kaksi vuotta sujuivat hyvin”, Ritva Moilanen kertoo.

”Yksin ei tarvinnut epävarmuuden eikä ongelmien kanssa selvitä, koska tietoa ja tukea oli aina saatavilla. Erityisesti nojasimme vastaavan mestarin Kari Luoman ja sisätöistä huolehtivan pääurakoitsijan Rakennuspiiskun asiantuntemukseen. Myös muut townhouse-rakennuttajat ovat olleet hyvä tukiverkko.”

Yhteisistä asioista sovittiin rakentajien kesken kokouksissa. Joistain asioista, kuten parkkialueesta äänestettiin.

”Etupihan kivetyksistä sopiminen sujui helposti, koska aika lailla kaikki halusivat samoja asioita.”

Mitään kielteistä ryhmärakentamishankkeessa ei Ritva Moilasen mielestään ollut. Yksi kehitysehdotus häneltä kuitenkin löytyy.

”Mitä isompi porukka ryhtyy rakentamaan, sitä selkeämmin ja tiukemmin projektia tulisi hallinnoida, jotta taloudellista ja muuta synergiaetua syntyisi mahdollisimman paljon.”

Helposti muunneltava yläkerta

Ritva Moilasen ja Olli Väisäsen kaksikerroksisessa townhousessa on 123 neliömetriä asuintilaa. Yläkertaan sijoitettiin oleskelutilat, suuri tupakeittiö ja olohuone, koska ylhäältä on hienot näkymät läheiseen puistoon.

”Jos elämäntilanteemme muuttuu, yläkertaan saa helposti rakennettua yhden makuuhuoneen. Alakerrassa on kaksi makuuhuonetta, vaate- ja kodinhoitohuoneet sekä sauna- ja suihkutilat.”

Talo on townhouse-rivistössä se mustaksi rapattu, jossa on vaalean puun värisiä yksityiskohtia. Sen pieni piha on omiaan kahden työssäkäyvän aikuisen kiireiseen elämään. He arvostavat sitä, että messualueella on panostettu viihtyisään ympäristöön ja että Tuusulasta on hyvät yhteydet moneen suuntaan.

”Lentokentällekin pääsee vartissa.”

Etänä Qatarista

Hartin viisihenkisen perheen Salmiakki-townhouse on rakennutettu Tuusulaan etänä Qatarista käsin.

”Hartit palkkasivat ammattilaiset hoitamaan talon rakentamisen ja päättivät itse lähes kaikista rakentamiseen kuuluvista valinnoista. Heillä oli alusta alkaen oma projektinvetäjä, joka vastasi käytännöistä työmaatasolla”, Jari Malkamäki kertoo.

Kilpailuttaminen vaatii kokemusta

Jotkut rakentajat pyrkivät kustannussäästöihin rakentamalla mahdollisimman paljon itse ja kilpailuttamalla erikseen ryhmästä joitain osakokonaisuuksia.

”Rakentamisen eri osa-alueiden kilpailuttaminen ja tarjousten vertaileminen ei ole asiaan harjaantumattomalle rakentajalle kovin helppoa. Jos siltä osa-alueelta ei ole kokemusta, kannattaa tällaisissa hankkeissa mennä muun ryhmän mukana”, Malkamäki sanoo.

”Jälkikäteen viisastuneena voidaan todeta, että tällaisissa hankkeissa olisi tärkeää, että vastaavana työnjohtajana ja projektinvetäjänä on yksi ja sama henkilö”, Malkamäki miettii.

Sähköinen projektipankki ja keskustelupalsta apuna

Townhouse-rakentajat päättivät yhteisesti esimerkiksi maatöiden tekijästä, kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiston työnjohdosta ja tarkastuksista huolehtivasta KVV-vastaavasta ja yhteisalueen rakenteista. Monista kiinteistöjen välisistä asioista päätettiin äänestämällä.

”Jämerä järjesti sähköisillä työkaluillaan äänestyksen ja enemmistöpäätös jäi vallitsevaksi”, Malkamäki kertoo.

Rakentamiseen liittyviä asioita pohdittiin myös verkossa keskustelupalstalla, jonne on pääsy kaikilla rakennuttajilla, vastaavilla työnjohtajilla ja Jämerän ohjausryhmällä.

”Palstalla on satoja erilaisia keskusteluja ja pohdintoja. Sähköisessä projektipankissa ovat kaikki piirustukset, sopimukset ja muu relevantti dokumentaatio asianomaisten saatavilla”, Malkamäki kertoo.

Kun rakentaminen eteni runkovaiheen ohi, luotiin myös kolmen talon WhatsApp-ryhmät mahdollisimman sujuvaa tiedonkulkua varten.

Yhden townhouse-kodin rakennutti Jämerä Oy saadakseen lähempää kokemusta ryhmärakentamismuodosta.

”Rakentamamme talo meni nopeasti kaupaksi ja osoitti, että ryhmärakentaminen oli hyvinkin varteenotettava rakentamismuoto”, toimitusjohtaja Malkamäki toteaa.

Artikkeli on julkaistu TM Rakennusmaailmassa 4/20.

Jämerä Townhouse Salmiakki ja Laventeli

Arkkitehtisuunnittelu: Kirsi Lehtonen, Arkkitehtitoimisto Arte

Rakennesuunnittelu: Aki Kananen, Jämerä Kivitalot Oy

Vastaava työnjohtaja: Jaakko Makkonen

Pääsuunnittelija: Kirsi Lehtonen, Arkkitehtitoimisto Arte

 

Ryhmärakentajana kuulut porukkaan

Tuusulan asuntomessuille rakennutetut Jämerän townhouset eivät ole vastaavan työnjohtajan Kari Luoman mukaan tyypillisin ryhmärakentamiskohde, koska rakentajia on peräti kaksitoista ja jokainen halusi yksilöllisen kodin.

”Mitä enemmän porukkaa hankkeessa on mukana, sitä enemmän on rakentamiseen liittyviä toiveita. Tehokkaimmillaan ryhmärakentamisprojekti toimii kun yksi tai enintään kaksi urakoitsijaa tai projektin vetäjää järjestää ja huolehtii kaikesta”, Luoma sanoo.

Työn ja erilaisten hankintojen hinnasta saadaan suurin hyöty, kun samat asiat kilpailutetaan ja hankitaan koko porukalle. Jos talot ovat samankaltaisia ja aikataulut limittyvät sopivasti keskenään, saavutetaan paras kustannustehokkuus.

”Ehkä ihanteellinen määrä voisi olla viisi tai kuusi hyvin samanlaista taloa”, Luoma miettii.

”Silloin projektin vetäjä pystyy junailemaan kaikkien projektissa mukana olevien urakoiden kilpailuttamisen ja hankkimaan pätevien ammattimiesten lisäksi kaiken rakentamisessa tarvittavan oikeaan aikaan tonteille.”

Kokemattomalle rakentajalle ryhmärakentaminen voi antaa paljon, koska on turvallista kuulua porukkaan eikä tarvitse yksin miettiä ja ottaa selvää kaikesta. Samalla tutustuu tuleviin naapureihin.

 

Vastuut selviksi

Jämerän toimitusjohtaja Jari Malkamäki kertoo, että rakennuttamisen vastuut ovat rakentajille järjestetyistä koulutuksista ja kirjallisista opastuksista huolimatta usein epäselviä, eikä tämäkään hanke tehnyt siinä poikkeusta.

”Kun alat rakennuttaa, sinun tulee muistaa, että olet itse loppupelissä päävastuussa urakoiden sopimisesta, niihin liittyvistä päätöksistä ja lopputuloksesta”, Malkamäki sanoo.

”Ryhmärakennushankkeessamme talot ovat hyvinkin yksilöllisiä, siksi tietyt urakat sovittiin pääosin itse. Urakoitsijan toiminnan laatuun ja sen valvomiseen tulee käyttää kaikki mahdollinen aika. Myös kirjallinen sopiminen on tärkeää.”

Töiden eteneminen

Hankkeen vastaavan työnjohtajan tehtäviin kuului valvoa, että työt etenevät suunnitelmien mukaisesti. Hän myös raportoi niiden etenemisestä kaupungin virkamiehille. Kahta rakennuttajaa lukuun ottamatta kaikilla Tuusulan Townhouse-hankkeeseen osallistuneilla oli sama vastaava työnjohtaja.

”Joillekin vastaavan työnjohtajan työnkuva oli vähän epäselvä, mikä on hyvin yleistä”, Malkamäki sanoo.

”Hän ei ollut nimikkeestään huolimatta pientalohankkeessa vastuussa työnjohdollisista tehtävistä tai rakentamisjäljen valvomisesta. Ne työt hoitaa joko rakennuttaja itse tai rakennuttajan palkkaama ammattilainen, joka voi erillissopimuksella olla myös sama henkilö kuin vastaava työnjohtaja.”

Vastaavan työnjohtajan tehtävistä ja palkkiosta onkin tärkeää sopia yksityiskohtaisesti ja kirjallisesti.