Talvisaikaan kesähelteisten päivien – ja öiden – tuskaisuutta voi monen olla eteläisessäkään Suomessa vaikea muistaa. Meille päiväkausien kuumat ja joskus myös kosteat hellesäät ovat ennemminkin olleet hyvin harvinaista herkkua etelänlomilta. Kuluneella vuosikymmenellä niihin on kuitenkin saatu tuntumaa ja ilmastomuutoksen edistyessä kuumat kesäsäät käyvät meilläkin yhä tavallisemmiksi.

Lämpimiin kesiin myös varaudutaan. Uusia asuntoja rakennettaessa ilmanvaihdon jäähdytys ei ole enää puhdas ylellisyys ja vanhoihin omakotitaloihin, rivitalo- ja jopa kerrostaloasuntoihin asennetaan kiireen vilkkaa ilmalämpöpumppuja nimenomaan kesäaikaiseen jäähdytykseen.

Tuusulan ensi kesän 2020 asuntomessualueelle Rykmentinpuistoon ensimmäisen yhteisen omakotitalonsa valmistumista seuraaville Arum ja Roope Syvälahdelle kuumankosteassa ilmanalassa eläminen on kyllä erittäin tuttua. Suomen kesähelteet ovat Singaporen kuumuuteen verrattuna varsin toisenlaisia.

Siirtymä värikkään ja väkirikkaan Singaporen vilinästä varsin rauhalliseen Tuusulaan on varmasti vaatinut melkoisesti totuttelua. Työt kuitenkin toivat rakennusarkkitehti Roopen Suomeen. Hän on työskennellyt rakentamisen mallinnuksen, laadun varmistuksen ja projektinhallinnan parissa. Vuoden vaihteessa hän siirtyy JM Suomi Oy:öön, jossa hän vastaa BIM Managerina tietomallinnuksen kehittämisestä ja laadun varmennuksesta.

Sijainti ja sopiva sauma

Tuusulan Asuntomessut osuivat perheen elämäntilanteen kannalta oivalliseen ajankohtaan. Perheeseen kuuluu myös viisivuotias Gabriel, joten rivitaloasunnossa asuva perhe oli tosissaan alkanut miettiä muuttamista suurempaan asuntoon ja jopa tietyllä tavalla maaseudun rauhaan. Uuden kodin piti olla joko nykyistä isompi rivitaloasunto tai vaihtoehtoisesti valmis omakotitalo. Ajatuksissa siinsi myös uuden omakotitalon rakentaminen.

Mutta minne?

Roopen oli miltei mahdotonta vastustaa kiusausta ryhtyä asuntomessurakentajaksi Tuusulan Asuntomessuille.

”Olen itse asiassa kasvanut Tuusulassa ja tunnen Tuusulan kaksien aikaisempien Asuntomessujen alueet oikein hyvin. Molemmat ovat mielestäni varsin toimivia, hyvin toteutettuja ja viihtyisiä asuinalueita”, Roope kehuu.

Myös Tuusulan uusin asuntomessualue, Rykmentinpuisto, on Roopen mielestä erinomainen. Se sijaitsee aivan Tuusulan keskustan tuntumasta, mutta silti hieman erillään, kuin omassa rauhassaan.

Ammattilaisen silmin tarkasteltuna Tuusulan tämänkertaisenkin asuntomessualueen kaava oli toimiva. Roope kiittää myös asuntomessuorganisaation projekteille antamaa ohjeistusta riittäväksi.

Roope ymmärsi hyvin mitä asuntomessurakentaminen tuo mukanaan.

”Ehdoton etu on, että paitsi oma talo, myös naapureiden projektit valmistuvat aivan varmasti siihen samaan päivämäärään mennessä.”

Selvät suunnitelmat

Arum ja Roope ovat talovalmistajan toiveasiakkaita, sillä heidän kanssaan ei tarvitse arpoa, mitä lopulta ryhdytään rakentamaan. Suunnitelmat eivät nimittäin matkan varrella ole muuttuneet moneen kertaan. He ovat tienneet alusta alkaen tarkkaan, mitä haluavat ja mitä ehdottomasti eivät uudelta taloltaan halua. He olivat myös etukäteen päättäneet, mitä olivat valmiita itse rakennusprojektissaan tekemään. Prosessin eteenpäin vieminen on lopulta ollut varsin yksinkertaista. Asioita ei ole tarvinnut vatvoa.

Pariskunta halusi talon, jossa kaikki tilat olisivat yhdessä tasossa. Ratkaisun tuli olla kompakti – ilman hukkatilaa. Pohjan tuli olla mahdollisimman avoin, jotta yhteistä oleilua varten löytyisi tilaa niin sisältä kuin ulkoakin.

”Kun oleskelutila on suuri, avoin ja yhtenäinen, makuuhuoneet voivat olla pienempiäkin”, Roope huomauttaa.

Arum puolestaan piti tärkeänä, että päämakuuhuoneen yhteydessä on sekä kylpyhuone että pukeutumistila.

Talon muotokielen tuli olla mahdollisimman vähäeleinen, tyylikäs ja vaikuttava.

Rakennusarkkitehti kun on, Roope olisi voinut hyvin paitsi suunnitella talonsa itse, myös vetää sen rakentamisprojektin alusta loppuun ja toimia oman hankkeensa vastaavana mestarina, mutta nimenomaan sitä hän ehdottomasti ei halunnut tehdä.

”Vaikka meille oli erittäin tärkeää saada suunnitella talomme mahdollisimman pitkälle itse, halusimme jättää sen varsinaisen rakentamisen sekä valvonnan muiden huoleksi. Työelämä vie meidän aikaamme ja energiaa ihan tarpeeksi. Olemme halunneet jatkaa omaa elämäämme lapsentahtisesti myös rakennusaikana”, Roope painottaa.

Omatalon kanssa rakennusprojektiin ryhtyminen tuntui kaikin puolin turvalliselta ajatukselta – varsinkin, kun perheen toiveisiin saada suunnitella oma talonsa suhtauduttiin hyvin myönteisesti. Lopputuloksesta tuli niin onnistunut, että Arumin ja Roopen Omatalon tiimissä viimeistelty talomalli on nykyisin jopa talotehtaan mallistossa.

Se, että muuallekin voidaan rakentaa Arumin ja Roopen unelmien taloja, ei paria haittaa ollenkaan.

”Täysin yksilöllisen talon rakentaminen olisi ollut ihan toisenlainen projekti”, Roope huomauttaa.

Tarkkaan ajateltuja neliöitä

Arumin ja Roopen talossa on neljä huonetta, keittiö, sauna ja pesutilat. Olohuone, ruokailutila ja keittiö muodostavat yhtenäisen oleskelutilan. Vanhempien makuuhuoneen ja Gabrielin oman huoneen lisäksi taloon tulee yksi vierashuone/tv-huone. Kompaktin talon huoneistoala on vain 108 m2, mutta tilaa vaikuttaa erinomaisen pohjaratkaisun ansiosta olevan huomattavasti enemmän.

Tässä vaiheessa rakentamista talo on tietysti tyhjillään, mutta Roope vakuuttaa, että tilantuntu tulee säilymään myös kalustetussa talossa. Ensinnäkin sisätiloihin ilmavuutta tuo tavanomaista suurempi huonekorkeus, 273 cm.

Avaruutta lisäävät myös tiloihin maksimaalisesti luonnonvaloa tuovat, miltei lattiatasosta alkavat suuret ikkunat. ”Meillä myös saunassa ja pesuhuoneessa on tavanomaista suuremmat ikkunat”, Roope näyttää.

Ovillakaan tilaa ei tukita. Arum ja Roope ovat valinneet taloonsa seinän sisään liukuvat ovet. ”Metrin levyiset Eclisse Pocket Door -liukuovet voidaan pitää avoinna, jolloin yhtenäistä tilaa on vieläkin enemmän.”

Näyttävää arkkitehtuuria

Arumin ja Roopen talo suunniteltiin hyödyntämään sijaintinsa tontilla parhaalla mahdollisella tavalla. Nimensäkin Omatalo Kulma sai paitsi talon arkkitehtuurista, myös sijainnista kadunkulmauksessa. Talon muodossa toistuu vähäeleinen kulmikkuus ja asukkaille tarkoitettuja omia kulmauksia löytyy myös sisätilaratkaisuista.

Ohikulkija kiinnittää ensimmäisenä huomiota varmasti talon väriin ja – räystäättömyyteen. Jälkimmäisestä Roope kertoo kuulleensa huomautuksia jo kyllästymiseen saakka. Hän kuitenkin vakuuttaa, että oikein suunniteltuna tällainen ”piiloräystäs”rakenne on täysin toimiva.

Talon tumma, massiivista ulkonäköä pienentävä julkisivuväri on itse asiassa kompromissi, johon Arum ja Roope lopulta päätyivät. Vaikka väri näyttää nopeasti vilkaistuna mustalta, sitä se ei suinkaan ole.

”Olisin halunnut kyllä julkisivun väriksi mustan, mutta Arum puolestaan ei, niinpä se on tumma harmaa”, Roope nauraa.

Katolle Arum ja Roope halusivat ehdottomasti kauniit ja kestävät kattotiilet sekä aurinkopaneeleja. Perinteinen aaltomuotoinen kattotiili ei kuitenkaan olisi soveltunut sen paremmin talon arkkitehtuuriin kuin aurinkopaneeliasennukseenkaan. Vähäeleinen Ormax Evo oli kuitenkin litteänä kattotiilenä passeli valinta.

Aurinkopaneeleita katolla on 40 kappaletta, teholtaan 4,1 kW.

B-energialuokkaan tähtäävässä talossa on kaukolämpö ja koneellinen ilmanvaihto sekä kesäaikaisesta jäähdytyksestä huolehtiva ilmalämpöpumppu. Sen sähköntarpeesta vastaavat aurinkopaneelit. Aurinkopaneelit asensi virolainen Solarstone.

Jäähdytystä tarvitaan

Omatalo Kulma on erityisen huolella eristetty ja tiiviiksi rakennettu. Yläpohjan U-arvo on 0,08, ulkoseinien ja alapohjan 0,16 W/m2K. Yläpohjassa on levyvillaa 100 mm ja puhallusvillaa 500 mm, ulkoseinärakenteessa 9 mm:n tuulensuojalevy ja 246 mm mineraalivillaa. Ilmatiiveydessä pyritään erinomaiseen tulokseen.

Ilmatiiveyden kanssa ei kannata ottaa riskejä, sillä se vaikuttaa oleellisesti myös talon energiatehokkuuteen.

Suuret ikkunapinnat tarkoittavat, että kesähelteillä sisätiloissa voi tulla tukalan kuuma, jollei jäähdytyksen mahdollisuutta ole otettu huomioon. Siksi Omatalo Kulmaan hankitaan ilmalämpöpumppu.

Roope sanoo, että ilmalämpöpumppujen käyttäminen nimenomaan kesäaikaiseen jäähdytykseen tulee olemaan jatkossa yhä tavallisempaa myös Suomessa.

”Täällä meillä on totuttu pohjoisiin ilmasto-oloihin ja niihin on myös osattu rakentaa. Ilmastomuutoksen myötä olosuhteet tulevat muuttumaan huomattavasti. Itse asiassa muutos on jo alkanut. Kesät ovat jo nyt usein entistä kuumempia,” hän sanoo.

Tarve jäähdyttää sisätiloja kesäisin sai Roopen miettimään talonsa rakenteiden toteutustapaa erityisen tarkasti.

Roope sanoo, että ilmastomuutokseen on valmistauduttava myös rakentamisessa. Rakenteiden on toimittava niin, ettei kosteus jää missään olosuhteissa vangiksi rakenteeseen. Siitä seuraa ongelmia.

Normaalisti Suomen ilmastossa sisäilmassa on lähes aina enemmän kosteutta kuin ulkoilmassa.

”Kosteusolosuhteet sisä- ja ulkoilman välillä muuttuvat kuitenkin radikaalisti, kun sisätiloissa joudutaan kuumina kesinä jäähdyttämään. Näinhän meilläkin täällä Omatalo Kulmassa tapahtuu.”

Sopeutuva höyrynsulku

”Höyrynsulkuhan asennetaan talon rakenteiden lämpimälle puolelle estämään vesihöyryn kulkeutumista sisätiloista rakenteeseen”, Isover-eristeiden suunnittelijapalvelun myyntipäällikkö Kimmo Huttunen selittää.

Jos vesihöyry pääsee siirtymään rakenteessa lämpimästä kylmään, se vedeksi tiivistyessään voi aiheuttaa ongelmia. Jos suhteellinen kosteus nousee riittävän korkeaksi, rakenteeseen voi syntyä homevaurioita.

Helteillä lämpötilat voivat useina päivinä peräkkäin nousta yli +25 asteen, jopa +28 asteeseen. ”Sisätiloja ilmalämpöpumpuilla jäähdytettäessä poistetaan myös tehokkaasti kosteutta.

”Silloin ilma sisätiloissa onkin kuivempaa kuin ulkona ja diffuusion vuoksi kosteus pyrkii rakenteeseen, jossa se törmää höyrynsulkuun”, Kimmo Huttunen selittää.

Virheettömästi toteutetuissa, ilmatiiviissä rakenteissa ongelmaa ei pitäisi olla, mutta riskien välttämiseksi kohteeseen valittiin muuttuvan vesihöyrynvastuksen höyrynsulkumateriaali Vario Xtra.

Se on kuitukangasvahvistetusta polyamidista valmistettu seinien, lattioiden ja kattojen ilmatiiviiseen ja kosteusturvalliseen rakentamiseen tarkoitettu adaptiivinen hygrokalvo, joka päästää rakenteen tarvittaessa kuivumaan molempiin suuntiin.

Kun ilman suhteellinen kosteus on talvella sisätiloissa alhainen, rakenteessa olevalla kalvolla on korkea vesihöyrynvastus. Se estää normaalin höyrynsulun tavoin kosteuden tunkeutumisen rakenteisiin talon sisäpuolelta.

”Se vähentää rakenteeseen tunkeutuvan kosteuden määrää, mikä puolestaan vähentää kondensoitumisen ja kosteusvaurioiden riskiä”, Kimmo Huttunen selittää.

Kesällä kun ilman suhteellinen kosteus sisätiloissa kasvaa, kalvon vesihöyrynvastus puolestaan pienenee. Kun kesäaurinko lämmittää rakennetta, rakenteessa mahdollisesti oleva kosteus pääsee myös kuivamaan sisäänpäin. Näin tapahtuu esimerkiksi juuri aiemmin esitetyssä sisäilman jäähdytystilanteessa.

Huolella toteutettu

Jotta mikään höyrynsulku toimisi ajatellulla tavalla, kalvon limitettävät saumat on kiinnitettävä huolellisesti ja kaikki liitokset, komponentit sekä läpiviennit tiivistettävä erityisen huolellisesti.

Järjestelmään kuuluvat EPDM–solukumista valmistetut Vario-läpiviennit, joilla varmistetaan läpivientien ilman- ja vesihöyryn tiiviys.

Työnantajansa asiakkaiden työmailla rakentamisen laatua työkseen tarkkaileva Roope tekee sitä väkisinkin myös oman talonsa työmaalla, vaikka hommaan on palkattu ulkopuolinenkin valvoja.

Roopen mukaan tällä työmaalla ei tiivistyksen suhteen ole huomauttamista.

”Kaikki läpiviennit sähköjohtojen läpivientejä myöten on tiivistetty esimerkillisesti ja kannakoinnit tehty esimerkillisesti.”

Vario Xtra on Kimmo Huttusen mukaan helppo asentaa. Sitkeänä se ei repeä helposti asennettaessa ja rulla on vain 1,5 m leveä. Tavanomaisella höyrynsulkumuovilla toteutettuun rakenteeseen verrattuna mukautuva tulee vain hiukan kalliimmaksi.

Roope sanoo, että turvallinen höyrynsulkurakenne oli hänelle aivan ensisijainen asia talon rakenteita suunniteltaessa.

”Kenenkään ei pidä ottaa oman talonsa rakentamisessa turhia riskejä, joita joutuu myöhemmin kalliilla korjaamaan. Loppuelämän koti kannattaa rakentaa turvallisesti”, Roope painottaa.

Artikkeli on julkaistu TM Rakennusmaailmassa 1/20

Asuntomessut järjestetään Tuusulassa 10.7.-9.8.2020. TM Rakennusmaailma julkaisee messujen virallisen, kaikki kohteet esittelevän taloluettelon. Varmista oman luettelosi saanti ja tilaa TM Rakennusmaailma!

Lue lisää: Puurakentaminen on suuressa roolissa Asuntomessuilla Tuusulassa

Omatalo Kulma

Arkkitehtisuunnittelu: Roope Syvälahti, Omatalo Oy, Anu Rönkkö

Rakennesuunnittelu: Tero Raitosola, Omatalo Oy

Vastaava työnjohtaja: Pertti Syvälahti

Pääsuunnittelija: Roope Syvälahti

Lvi-suunnittelu ja urakointi: Spigot Oy

 

Diffuusio ja konvektio

Ilman sisältämä kosteus eli vesihöyry voi siirtyä rakenteisiin ilmavuotojen kautta rakenteen raoista tai rakenteiden lävitse suodattumalla. Ensimmäistä tapaa ammattilaiset kutsuvat konvektioksi, toista diffuusioksi. Ilmavuotojen kautta kosteutta siirtyy tehokkaammin kuin diffuusion kautta. Se voidaan estää asentamalla rakenteen sisäpintaan tai sen lähelle tiivis ilmansulkukerros. Materiaalista riippuen ilmansulkukerros voi toimia samalla myös diffuusiota rajoittavana tai estävänä kerroksena, jolloin puhutaan höyrynsulusta.

Tiili- tai harkkorakenteissa ilmansulkukerroksena toimii rappaus tai tasoitekerros.

 

Ilmastomuutos etenee

Suomen keskilämpötila on noussut 1800-luvun puolivälistä yli kaksi astetta. Lämpeneminen on ollut Suomessa noin kaksi kertaa nopeampaa kuin maapallolla keskimäärin.

Lämpimimpien ja kylmimpien lämpötilojen arvioidaan jatkossa Suomen kesissä kohoavan jotakuinkin yhtä paljon. Se tarkoittaa, että mikäli keskilämpötila nousee parilla asteella, lämmenneessä ilmastossa yli 27 °C:n lämpötiloja esiintyy suunnilleen yhtä usein kuin aikaisemmin yli 25 °C:n lämpötiloja. Hellejaksot siis pitenevät ja yleistyvät. Vuosisadan puoliväliin mennessä hellepäivien lukumäärä vähintään kaksinkertaistuu 1900-luvun lopun tilanteeseen verrattuna.*

*Kim, S., V. A. Sinclair, J. Räisänen ja R. Ruuhela, 2018: Heat waves in Finland: present and projected summertime extreme temperatures and their associated circulation patterns. International Journal of Climatology 38: 1393–1408.