Tampereen asuntomessujen pientalojen energiatehokkuuden lähempi tarkastelu osoittaa yllättävän suurta vaihtelua. Messutalojen energiatehokkuus on kehittynyt kovaa vauhtia, Tampereelta löytyy plusenergiatalo ja nollaenergiatalo.

Talojen vertailu heinäkuussa voimaan tulevien määräysten E-luvulla ja uusilla energiatodistuksen luokilla osoittaa suuret erot. Parhaat talot ovat todella hyviä, mutta pari loppupään taloa ei täytä uusia vaatimuksia. Seuraavassa on analysoitu, mistä energiatehokkaat talot on tehty ja mitä se maksaa.

Mikä ihmeen E-luku?

Uudet, heinäkuun alusta voimaan tulleet rakentamisen energiamääräykset (RakMK D3 2012) mittaavat rakennusten energiatehokkuutta kokonaisenergiankulutuksella, E-luvulla. E-luku lasketaan energiamuodoilla painotettuna ostoenergian kulutuksena, joka esitetään lämmitettyä nettoalaa kohden kWh/m&³2; vuodessa yksiköissä. E-luvun laskenta muistuttaa vuotuisen energiakustannuksen laskentaa, ainoastaan energian hintojen sijasta käytetään suhteellisia määräysten energiamuotojen kertoimia.

E-luvut ovat näkyvästi esillä kesän asuntomessuilla Tampereen Vuoreksessa. Asuntomessujen, Sitran, Vesitaidon ja Lamitin työn tuloksena jokaisen messutalon edustalla olevat energiataulut kertovat kävijöille talon kokonaisenergiankulutuksen E-luvun, ostoenergian kulutukset ja vuosittaiset energiakustannukset. Taulut esittävät myös kussakin talossa käytetyt keskeiset energiatehokkuusratkaisut, joten niiden avulla pitäisi olla helppoa verrata messutalojen energiatehokkuutta ja kustannuksia.

E-luku lasketaan ostoenergian kulutuksesta:
Ostoenergian kulutus osoittaa, kuinka paljon sähköä, kaukolämpöä tai polttoainetta tarvitaan vuodessa lämmitettyä nettoalaa kohden. Esimerkkitalossa kaikki ostoenergia on sähköä, koska talo lämmitetään maalämmöllä. Talossa on myös varaava takka, mutta sitä ei ole laskettu käytettävän talon lämmitykseen. Maalämpöpumppu käyttää 2900 kWh/v sähköä tilojen ja ilmanvaihdon lämmitykseen sekä 1343 kWh/v lämpimän käyttöveden lämmitykseen. Lisäksi ilmanvaihtolaitteen puhaltimet käyttävät sähköä 1751 kWh/v sekä valaistus ja kuluttajalaitteet 3997 kWh/v.

Kuluttajalaitteiden sähkö ja myös lämpimän käyttöveden määrä litroissa neliötä kohden tulee rakentamismääräysten standardikäytöstä, eikä siihen voida suunnittelulla vaikuttaa. E-lukua voidaankin verrata autoista tuttuun ns. normikulutukseen. Siihen kyllä voidaan vaikuttaa, millä ratkaisulla standardikäytön määräämä käyttövesimäärä lämmitetään. Käytettävistä ratkaisuista riippuen saman vesimäärän lämmittämiseksi tarvittava ostoenergia voi olla viisinkertainen.

E-luvun laskennassa käytettävät energiamuotojen kertoimet tarvitaan, jotta sähköt ja lämmöt sekä polttoaineet voitaisiin laskea yhteismitallistetulla tavalla yhteen. Kertoimet tarkoittavat, että sähkö on 2,4 kertaa arvokkaampaa kuin kaukolämpö ja 3,4 kertaa arvokkaampaa kuin puu tai pelletti. Kertoimet ovat samansuuntaisia energian hintojen kanssa, mutta niiden määrittämisen peruste on ollut primäärienergia, erityisesti uusiutumattomien luonnonvarojen käyttäminen. E-lukuvaatimus riippuu rakennustyypistä ja pientalojen tapauksessa myös talon koosta.

E-luvun perusteella määräytyy rakennuksen energiatodistuksen energiatehokkuusluokka. Koska talojen rakentamisvaiheessa käytössä oli vanha järjestelmä, on tauluissa esitetty sekä vanhan järjestelmän mukainen (voimassa oleva, rakennusluvan mukainen) ja uusi energiatodistuksen asetuksen luonnosversion mukainen luokka (vuoden 2012 määräysten mukainen), joka otetaan käyttöön 2013. Vanha energiatodistusluokka ei ottanut huomioon rakennuksen lämmitystapaa, minkä takia uusi kokonaisenergiankulutukseen perustuva luokka voi olla hyvin erilainen. Lisäksi energiatodistuksen asteikkoa on muutettu niin, että uusi A-luokkaa ennakoi 2021 tulevia lähes nollaenergiavaatimuksia ja on siten erittäin vaativa. Kun kaikki 27 messutaloa saivat vanhan todistuksen A-luokan, uuden todistuksen A-luokkaan pääsee ainoastaan kaksi taloa.

E-lukujen laaja haitari antaa mahdollisuuden tarkastella, millä ratkaisulla hyvä energiatehokkuus on saatu aikaan. On hyvin tiedossa, että mitä pienempää E-lukua tavoitellaan, sitä enemmän pitää kaikkien osa-alueiden olla kunnossa. Yksittäinen energiatehokkuuteen eniten vaikuttava tekijä on lämmitystapa, jonka edullisuuden ratkaisevat hyötysuhde ja energiamuoto.

Lue aiheesta laajemmin TM Rakennusmaailman numerosta 6/12, joka ilmestyi 4.7.