Kuumailmakeräimen tekoon houkuttaa sen suhteellisen yksikertainen rakenne ja välittäjäaineena toimiva ilma, joka on turvallinen, ei kuumene ylettömästi ja – mikä tärkeintä – ei aiheuta vuotaessaan katastrofia.

Myös ilmaa kevyenä välittäjäaineena on suhteellisen yksinkertaista siirtää puhaltimella, jolloin tehoakaan ei tarvita paljoa. Ilman kapasiteetti siirtää lämpöä on tosin nestettä heikompi, mutta toisaalta ilma alkaa lämmetä nopeasti vähemmälläkin energiamäärällä (auringon lämmitysteholla).
Kaupallisissa aurinko- ja kuumailmakeräimissä on käytetty tehokkaita, mustia absorptiopintoja lämmön maksimaaliseen keräämiseen, mutta se myös kohottaa laitteen hintaa.

Kotikonstein rakennetussa lämmittimessä tyydyttiin keräinpintojen käsittelyyn mustalla maalilla, mutta kotelorakenteen tiiveys ja lämmöneristys pyrittiin toteuttamaan mahdollisimman huolellisesti ja kunnollisista materiaaleista.

Keräimen pinta-ala on eräs merkittävimmistä seikoista aurinkoenergian pyydystämisessä, joten paneeleista tehtiin mahdollisimman isoja.

Koska kyseessä oli pelkkä kokeilu, ja auringon kuumentama ilma virtasi keräimessä maalattujen eristemateriaalien pinnoilla, ilmaa ei puhallettu suoraan sisätiloihin. Tarkoitus oli vain kokeilla keräimen toimintaa, joten mahdollisesti materiaalipintojen kuumenemisessa erittyvät höyryt jätettiin analysoimatta ja kuumentunut ilma puhallettiin talon ryömintätilaan, jossa oli lämpöanturi mittaamassa laitteen tehoa. Keräimen lämmitysteho joutui siis melkoiselle koetukselle, sillä talven jäljiltä ryömintätila oli kostea ja kylmä.

Kuumailmakeräimellä pyritään hyödyntämään auringon lämpöenergiaa ilmavälitteisesti. Markkinoilla on saatavilla kuumailmakeräimiä (mm. SolarVenti ja Sol Navitas), joihin voi olla integroituna myös aurinkosähkökenno, joka käynnistää keräimessä lämmenneen ilman puhaltamisen rakennukseen aina lämpötilan kohotessa riittävästi.

Kaupallisten kuumailmakeräimien hinta riippuu ainakin keräimen koosta. Pienimmät paneelit (kokoluokassa 0,2 m2 maksimilämpöteho 200 W) maksavat noin 500 euroa. Isompien, kuten 0,7-neliöisten, paneelien (500 W) hinta kohoaa 700 euroon ja siitä isompien jo tuhanteen euroon.
Hyvä kohde kuumailmakeräimille on kesämökki, asuntovaunu tai varasto, joissa ei välttämättä ole saatavilla sähköenergiaa. Kuumailmakeräin ryhtyy tuulettamaan ja lämmittämään tilaa heti kevätauringon myötä.

Joulu-helmikuussa aurinkokeräimet uinuvat talviuntaan, jolloin niillä ei saavuteta merkittävää hyötyä. Merkitystä on myös sillä, ettei keskikesällä pienessä mökissä tai asuntovaunussa kaivata lisälämmittimiä, joten todelliseen tarpeeseen kuumailmakeräin tulee (ja kykenee tuottamaan lämpöä) vain keväällä ja syksyllä.

Kun kuitenkin puhutaan ilmaisenergiasta, kaikki on aina kotiinpäin, edellyttäen, että investointi pysyy järjellisenä.

Lue aiheesta tarkemmin TM Rakennusmaailman numerosta 4/13, joka ilmestyi 24.4.