Betonilattian kuivumiseen liittyy monenlaisia harhaluuloja. Vanhana nyrkkisääntönä on pidetty sitä, että betonilattia kuivuu paksuudestaan 1 cm viikossa. Näin ollen 10 cm paksu betonilattia olisi pinnoituskuiva 10 viikon kuluttua lattian valusta. Ikävä kyllä se ei pidä paikkaansa.

Näistä liian nopeasti pinnoitetuista lattioista olemme saaneet lukea ja kuulla uutisia tasaisin väliajoin. Oikeastaan niin usein, ettei se enää edes jaksa kiinnostaa ketään. Niinpä niistä kirjoitelukin on jäänyt vähäisemmäksi.

Asia on kuitenkin erittäin tärkeä ja sen pitäisi kiinnostaa kaikkia, jotka rakentavat itselleen tai jollekin toiselle asuntoa tai ovat ostamassa asuntoa. Yksinkertaisilla kysymyksillä voi välttyä monelta harmilta, kun ne vain älyää kysyä: ”Milloin tämän asunnon betonilattia on valettu? Kuinka paksu on valettu betonilaatta ja milloin lattiat on pinnoitettu?”

Odotettavissa olevat ongelmat

Mikäli aikataulu on toteutettu periaatteella sentti/viikko, odotettavissa on lattiamateriaalista riippuen materiaalin kosteusvaurioita (parketti/muut orgaaniset pinnoitteet), liimatuissa pinnoitteissa liiman ja kosteuden aiheuttamia sisäilmaongelmia ja terveyshaittoja tai laattalattioissa suurilta alueilta irronneita laattoja. Betonilattia kutistuu kuivuessaan 0,2–0,6 mm metrillä riippuen veden määrästä per betonikuutio, ja keraaminen, kovalla sauma-aineella saumattu laatta ropsahtaa ylös lattiabetonin kutistuessa sen alla.

Vettä pitää haihduttaa kuivattamalla karkeasti arvioituna 70–95 litraa yhdestä betonikuutiosta ennen kuin lattia on pinnoituskelpoinen. 10 cm paksussa laatassa se tarkoittaa ämpärillistä vettä jokaiselta lattianeliöltä.

Kondensiokuivurivertailun yhteydessä (ks. TM RM 12/18) tehdyt mittaukset osoittivat sen, että lattia kuivui neljän viikon seurantajakson aikana ainoastaan kymmenkunta pykälää.

Kun kuivumista pitää tapahtua vielä 40–50 pykälää, on lattia pinnoituskuiva vasta neljän kuukauden päästä.

Esimerkkikohteen lattiat olivat jo kuivuneet 76 vrk ennen mittausten aloittamista. Sementtiliimat oli hiottu pois kahden viikon kuluttua lattian valusta. Niin että se siitä sentti/viikko-nyrkkisäännöstä.

Betonin pinta saattaa kuivahtaa kohtalaisen nopeasti, mutta mitä syvemmällä kosteutta on, sen kauemmin kuivuminen kestää.

Kuivumisen vanha nyrkkisääntö saattaa pitää paikkansa ohuilla 4–5cm:n betonilaatoilla, mutta sen jälkeen jokainen lattian paksuussentti kestää kuivua ainakin 4 viikkoa.

Tällä periaatteella 10 cm paksu lattiabetoni onkin pinnoituskuiva vasta puolen vuoden kuluttua lattian valusta. Edellyttäen, ettei lattialle kaadella tai kuljeteta kenkien mukana vettä tai lunta.

Lisäksi tämä puolen vuoden aikataulu edellyttää, että puhallinlämmitys on kytkettynä päälle kuukauden päästä lattian valamisesta.

Liian aikainen lattialämmitys tekee betonista jauhoa

Lattialämmityksen käytön kanssa on noudatettava varovaisuutta. Mikäli lattia kuivuu liian nopeasti, jää betoni hauraaksi. Lattian olisikin hyvä antaa kuivua kaikessa rauhassa vähintään kuukauden verran, ennen kuin sitä aletaan kuivattaa.

Kesällä lattia kuivuu hitaasti, koska lämmin ulkoilma sisältää runsaasti kosteutta. Tämä on havaittavissa esimerkiksi pyykkien ulkokuivatuksen mahdottomuutena. Pyykit eivät kerta kaikkiaan kuivu ulkona kuumalla kesähelteellä.

Vaikka kondensiokuivainten vertailun yhteydessä lattian kuivumista seurattiin pintakosteusanturilla, on usealla aikaisemmalla työmaalla sama hidas kuivuminen todettu porareikäanturilla lattioiden kosteutta mitattaessa. Kokemuksen mukaan 10 cm paksu betonilaatta on pinnoituskuiva 24–28 viikon kuluttua lattian valamisesta. Hieman olosuhteista riippuen ja ilman lattialämmitystä.

Maakostea betoni

Maakostean betonin väitetään kuivuvan pinnoituskuivaksi jopa kolmessa viikossa. Se on melkoinen lupaus. Jos se pitää paikkansa, se tulee syrjäyttämään lattianvaluissa perinteisen märkäbetonin aikataulullisista syistä johtuen. Maakosteaa betonia tarjoaa jo useampi toimija. Heillä jokaisella on oma reseptinsä, millä betonia sekoitetaan, aivan samalla tavalla, kuin normaalissakin betonissa. Juuri tuo resepti, eli se, mitä tuote sisältää, määrittää hyvin pitkälle betonin kuivumisajan. Ei ole suinkaan niin, että jokaisen toimijan maakostea betoni kuivuu samassa ajassa.

Seurasimme Bakason Oy:n Bekafloor ”maakostealla” -massalla lattian valua toukokuussa. Heidän tuotteessaan kiviaines on maksimiraekooltaan 5 mm ja kaikki kiviaines on ennen sekoittamista vesipestyä ja kuivattua. Sementtinä käytetään SEM1 220–240 kg/m3 ja vettä ainoastaan 80 l/m3. Valmistaja kutsuu itse massaansa ”semikuivaksi°.

Perinteisessä lattiabetonissa sementtiä käytetään n. 300 kg/m3 ja vettä 180–220 l/m3. Yleinen laatu perinteiselle lattiabetonille on hieno 16, jossa 16 tarkoittaa suurinta kiviainesraekokoa betonissa.

On oletettavaa, että massa, jossa on 100 litraa vähemmän vettä/m3 kuivuu olennaisesti nopeammin.

Lattiamiehille tulee aikaa

Bekafloor-lattiamassa sekoitetaan paikan päällä. Autossa on täydellinen ”betonitehdas” pienoiskoossa. Pienemmässä autossa, jolla tämä kohde valettiin, on kapasiteettia kuljettaa valukohteeseen tarpeet 12 kuution valua varten. Isommassa puoliperävaunuautossa kulkee tarpeet työmaalle peräti 15 kuution valua varten. Jos tavara ei riitä, täydennystä tuodaan tarpeen mukaan työkohteeseen toisella autolla. Näin itse valutyö ei keskeydy raaka-ainepulan vuoksi.

Erityisen hienoa on se, että näin lattiaa valettaessa lattiamiesten ei tarvitse hosua sen vuoksi, että massa ehtisi jämähtää liiaksi ennen hiertämistä ja liippaamista. Bekafloor-massaa valmistetaan sitä mukaa kuin sitä levitetään. Muuten itse työ ei poikkea perinteisestä lattiavalusta mitenkään muuten kuin siten, että se on täysin siistiä työtä. Betonia ei roisku ympäri seiniä, eikä etenkään kattoon, niin kuin joillakin valumiehillä käy perinteisen betonin kanssa.

Toinen huomio on se, että tällä tavaralla tehtäessä lattiamiehillä on aikaa tehdä lattiasta suora. Perinteisellä ”märkäbetonilla” valettaessa on ihme, jos lattia mahtuu korkoheitoltaan 20 mm:n sisälle. Pahinta on hioa pois laajoja patteja kuivuneesta betonista, jotta saadaan asennettua suurikokoisia laattoja lattiaan. Tosin kyllä perinteiselläkin betonilla saadaan suoria lattioita aikaiseksi, mutta ammattitaitoisia lattiamiehiä ei enää ole olemassa kovinkaan montaa koko maassa.

Bekafloor-maakostealla valaessa lattiasta ei tarvitse hioa pois edes sementtiliimaa, koska sitä ei synny lattian pintaan lainkaan. Levityksen ja linjarilla vedon jälkeen Bekafloor massa hierretään saman tien koneellisesti isolla lautasella. Hierto tehdään pitkävartisella koneella, pienissä osissa, heti levityksen jälkeen. Näin märän lattian päälle ei tarvitse mennä ollenkaan kävelemään. Koneellinen hierto tiivistää betonin pinnan sileäksi ja pinnoituskelpoiseksi, ilman muita työvaiheita.

Lattiabetonin alle radonkermi

Esimerkkikohteemme talo rakentuu kallion päälle ja rakentajat halusivat varmistaa talon alapohjan radontiiveyden käyttämällä lattian eristekerrosten välissä erillistä Delta-radonsuojakermiä. Kermi on 0,4 mm paksua polyolefiinia ja sitä saa sekä 40 cm leveänä sokkelikaistana että neljä metriä leveänä rullana.

Lisäksi tuoteperheeseen kuuluvat sekä sisä- että ulkonurkkapalat. Sokkelikaista levitetään perustuksen päälle, ennen rungon rakentamista. Se liitetään ja tiivistetään lattialle levitettävään kermiin saumoistaan ja läpivientien osalta Delta Than -tiivistemassalla ja teippaamalla. Hankalat paikat voidaan tiivistää Delta-perheen itseliimautuvalla butyyli-kumitiivistenauhalla, tai 30 cm leveällä Thene-Band T300 -soirolla.

Tässä kohteessa lattian kuivumisaika pinnoituskelpoiseksi, eli RH 70% jäi lehden ilmestymisaikataulusta johtuen vajaaksi, mutta seuraamme kuivumista ja palaamme asiaan, kun lattia on kuivunut pinnoituskelpoiseksi. Mikäli kuivumisaikataulu nopeutuu radikaalisti perinteiseen lattiabetoniin nähden, tulee tämä maakostealla betonilla lattian valaminen syömään perinteisen lattiavalun ”märkäbetonimenetelmällä” pois markkinoilta kokonaan. Edellyttäen, että maakuiva betoni tarttuu raudoitteisiin hyvin ja tiivistyy lattialämmitysputkien ja –kaapeleiden ympärille niin, ettei lämmönjohtuminen lattialaattaan heikkene.

 

Lattian valu 20.5.2019

Lattian

pintalämpötila

Reikä 1 Reikä 2

Lattian

RH%

Reikä 1 Reikä 2

Ulkoilman

lämpö

Ulkoilman

RH%

Sisäilman

lämpö

Sisäilman

RH%

Mittauspäivämärä ja lattian ikä vrk.
23.5.2019 3 vrk 23,3°C 23,5°C 99.8% 100% 14,1°C 21,9°C 61,80%
29.5.2019 9 vrk 15.8°C 16.1°C 94,5% 93,5% 12,2°C 16.9°C 49.8%
5.6.2019 15 vrk 19.6°C 19.8°C 93.3% 91,8% 17.6°C 77.2% 19.4°C 69,80%
12.6.2019 22 vrk 18,6°C 20,9°C 92.6% 93.7% 14,7°C 51.9 % 19,6°C 42,20%
18.6.2019 28 vrk 19,9°C 20,4°C 89,7% 89,5% 18,5°C 69,60% 19,8°C 63,30%

 

Lattiabetonin paksuus 120 mm, porareikien syvyys 60 mm. Reiät teipattu mittausten välillä n. 50×50 mm:n rakennusteipillä. 5.6.-12.6. välisenä aikana reiän 2 päällä oli ollut jätesäkki. Siksi mittauspiste oli kosteampi kuin edellisessä mittauksessa. 12.6.-18.6 välisenä aikana reikien teipit olivat huonosti kiinni betonissa. Sen vuoksi lattia näytti kuivuneen enemmän kuin aiempina mittausjaksoina. (Reiän sisäpinta haihduttaa kosteutta.) Kuivumisen seurantaa jatketaan ja tuloksiin palataan lehden tulevissa numeroissa. Lattian lämpötila vaikuttaa kosteusprosenttiin.

Lämpimämpi lattia näyttää suurempia tuloksia, viileämpi pienempiä. Mittaustulosten kannalta olisi hyvä, jos lattia olisi aina n.+20 °C mittauksia suoritettaessa. Työmaaolosuhteissa se ei kuitenkaan ole mahdollista.