Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) tekemän kyselytutkimuksen mukaan paikalla valettavien betonirakenteiden työmaakäytännöissä ja laadunvarmistuksessa on suurta vaihtelua. Betonivalun jälkihoitoa ei ole aina toteutettu suositusten mukaisesti.

Tukes käynnisti vuoden 2017 alussa kyselytutkimuksen yhteistyössä pääkaupunkiseudun rakennusvalvontaviranomaisten kanssa. Kyselyssä kerättiin tietoja asuin- ja toimitilarakennustyömaiden paikalla valettavien betonirakenteiden työmaakäytännöistä sekä laadunvarmistuksesta. Kysely toteutettiin Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla.

Syksyyn mennessä vastauksia saatiin useilta rakennustyömailta, yhteensä 111 erillisestä betonivalusta. Kysely tehtiin rakennusvalvonnan tehostetun valvonnan rinnalla, jotta Tukes tuotteiden markkinavalvojana saisi lisätietoa valmisbetonin laadusta ja laadunvalvonnasta kentällä.

Kysely painottui keräämään tietoja ennen kaikkea vaativista ja massiivisista valukohteista. Mukana oli muutamia tavanomaisia seinä- ja holvirakenteita. Kattavalla kyselyllä selvitettiin työmaiden käytäntöjä urakoitsijan ja betonitoimittajan välisessä yhteistyössä ja viestinnässä.

Aloituskokoukset puuttuivat

Vastauksista kävi ilmi, että aloituskokouksia urakoitsijan ja betonitoimittajan välillä ei juuri pidetä, mutta betonointisuunnitelmat ja -pöytäkirjat on tehty lähes poikkeuksetta. Dokumentoinnin laatu ja tiedon määrä vaihtelivat suuresti kohteittain. Osassa kohteita dokumentointi oli erittäin puutteellista laatuvaatimuksiin verrattuna.

Kyselyn aikana Tukes sai rakennusvalvontaviranomaisten kautta tietoonsa kaksi tapausta, joissa valmisbetoni oli käännytetty takaisin työmaalla tehtyjen ilmamäärämittausten perusteella. Yhdessä kohteessa sisäseinärakenteet oli valettu säänkestävällä betonilla.

Kyselyssä ei kuitenkaan todettu vaaraa aiheuttavia betonin lujuusongelmia.

Lämmönseurantaa ja rakennekoekappeleita tehtiin

Tavallisin laadunvarmennustoimi rakennustyömailla oli rakenteiden lämmönseuranta (54 % kohteista). Rakennekoekappaleita valettiin 45 prosentissa kohteista ja kimmovasarakoetta käytettiin 36 prosentissa kohteista. Ilmamäärämittauksia tehtiin kolmessa prosentissa kohteista. Ilman mitään laadunseurantaa toteutui kuitenkin 10 prosenttia kyselyn valmisbetonivaluista.

Jälkihoito jätettiin 27 prosentissa kohteista kokonaan tekemättä.