Betonirakentamisessa on diplomi-insinööri Tapani Mäkikyrön mukaan parannettavaa tilauksissa, valmistuksessa ja työmaalla.

Tapani Mäkikyrö selvitti betonirakentamisen tilaa, ongelmia ja niiden aiheuttajia Rakennusteollisuus RT:n kutsumana. Betonin lujuudessa paljastui vakavia pulmia mm. Kemijärven siltavalussa, Turun yliopistollisen keskussairaalan rakennustyömaalla ja pysäköintihallin rakennustöissä Turussa. Vakavat tapaukset sattuivat vuonna 2016.

”Alalla toimitaan valtaosin hyvin eivätkä puutteet koske kaikkia toimijoita yhtäläisesti. Laadunvarmistuksen kuitenkin pitää olla sillä tasolla, että vakavat betonin laatupoikkeamat saadaan torjuttua kaikissa tapauksissa”, diplomi-insinööri Tapani Mäkikyrö sanoo.

Normaalirakenteissa betonin laatu on pääosin hallinnassa, mutta vakavia poikkeamia on syntynyt muutamissa vaativissa ja erikoisbetonia käyttäneissä kohteissa. Erikoisbetonin lisäaineet ovat merkittävä tekijä lujuuskadon synnyssä, mutta ne eivät yksinään selitä ilmiötä. Puutteita on ohjeistuksessa, osaamisessa, työmenetelmissä, laadunvarmistuksessa ja yhteistoiminnassa.

Lujuuskatoilmiötä P-lukubetonissa

Tutkimusten mukaan lujuuskatoa on esiintynyt erikoisbetoneissa kuten P-lukubetonissa. Se on voimakkaasti notkistettu ja säänkestävä betoni erityisesti siltojen ja pysäköintihallien rakentamiseen. Tällaisissa kohteissa betonilta vaaditaan mm. korroosionkestävyyttä, sillä rakenteet altistuvat jäätymiselle, sulamiselle ja suolarasitukselle.

”Uudentyyppiset synteettiset lisäaineet voivat kohottaa ilmamäärää betonin sekoituksen jälkeenkin. Tämä on osin yllättänyt teollisuuden ja työmaat. Betonissa voi esiintyä hallitsematonta ilmantuottoa kuljetuksessa ja betonointivaiheessa”, Tapani Mäkikyrö kertoo.

P-lukubetonia käytetään vaativissa ja tiheästi raudoitetuissa rakenteissa. Rakenteet tulee suunnitella ja betonointityöt tehdä erityisellä huolella. Työstettävyyttä ja säilyvyyttä parannetaan lisäämällä betoniin notkistinta ja huokostinta. Nämä kasvattavat betonin ilmamäärää. Liiallinen ilmapitoisuus tekee betonista liian huokoisen ja vähentää lujuutta.

Toteutusketju katkeamattomaksi

Betonirakentamisen tuotanto- ja laatuketju tulee saada kaikilta osin kuntoon ja katkeamattomaksi. Laatutavoitteet tulee asettaa korkealle ja tavoitteita pitää valvoa. Myös ohjeistuksen tulee olla selkeää ja yleensä betonin laatuketju pitää saada läpinäkyvämmäksi. Toimenpiteet koskevat mm. viranomaisia, tilaajia, suunnittelijoita, betonitoimittajia, lisäainevalmistajia ja työmaan rakentajia.

”Vikaa näyttää olevan niin sysissä kuin sepissäkin. Selvitysmiehen työ on auttanut hahmottamaan kokonaisuuden ja miettimään kehitettäviä kohtia. Otamme opiksi ja panemme asiat yhdessä kuntoon”, johdon neuvonantaja Tarmo Pipatti Rakennusteollisuus RT:sta sanoo.

Rakennusteollisuus RT kutsui diplomi-insinööri Tapani Mäkikyrön betonirakenteiden ongelmia selvittäväksi henkilöksi. Mäkikyrö on aiemmin toiminut vaativien rakenteiden suunnittelijana, opettajana yliopistossa ja Oulun kaupungin rakennusvalvonnan johtajana. Selvitystyön taustaryhmään kuuluivat mm. Liikennevirasto, Tukes, ympäristöministeriö, Aalto-yliopisto, Rakli sekä Suomen Betoniyhdistys.