Biologis-kemialliset pienpuhdistamot vertailussa

• Ecolator 5
• Jita Kemik
• Goodwell AG1
• Green Rock Iisi
• KWH WehoPuts 5
• Labko Biokem 6
• Uponor Clean 1
• WatMan Bio1

Pienpuhdistamoiden vesinäytteet kannuissa vertailua varten

Tavoitteena puhtaammat vedet

Hajajätevesiasetuksen tavoitteena on parantaa vesistöjen tilaa. Puhdistamovertailumme ensimmäiset tulokset ovat kuitenkin koruttomia: vain yksi puhdistamo selvitti ajoittain jätevesiasetuksen ravinnepäästörajat. Seitsemän muuta eivät toistaiseksi tuottaneet yhtään asetuksen täyttävää näytettä.

Aivan ensiksi on todettava se tosiseikka, että testimme on toistaiseksi ollut puhdistamoille erittäin rankka. Puhdistimien käyttöönotto talvea vasten kylmenevillä vesillä hidasti biologisten prosessien käynnistymistä, ja esimerkiksi typenpoisto on useimmissa päässyt vauhtiin vasta hiljattain, kunnolla ei yhdessäkään. Sellainen on kuitenkin normaalia; typenpoistoon tarvittavien mikrobien kanta kehittyy hiljalleen, eikä typen poisto yleensäkään toimi ensimmäisenä vuotena huipputeholla.

Toinen rankka tekijä on jätevesien väkevyys. Biologisen jätteen osuus on vedessämme huomattavasti väkevämpi kuin asetukseen on kirjattu. Puhdistamoiden kuorma on siis suuri. Käytämme kuitenkin aivan oikeaa kotitalousjätevettä, juuri sellaista jota haja-asutusalueiden kodeissa tuotetaan. Tuottajana on näet noin viidensadan asukkaan hiljattain rakennettu jätevesiverkosto, eikä alueella ole teollisuutta.

Testissämmekin huomaa selvästi, että asetuksen vaatimus orgaanisen aineen poistamiseksi on verraten helppo saavuttaa. Kaikki vertailumme tosissaan tehdyt puhdistamot ylittivät 90 prosentin rajan komeasti. Se raja kannattaakin säilyttää uudessa laissa.

Fosforivaatimus, 85 prosenttia, on jo vaikeampi. Jotta se toteutuisi, pitäisi joko oman kotitalouden jäteveden olla norminmukaista tai sitten puhdistamon kemikaaliannostus tulisi säätää jäteveden laadun mukaan. Jos rajaa pudotettaisiin esimerkiksi 70:een tai 75 prosenttiin, se saavutettaisiin puhdistamoiden tehdassäätöisellä, turvallisen niukalla kemikaaliannostuksella. Siitä olisi vielä etuna, ettei liika kemikaali uhkaisi puhdistamon biologista prosessia.

Typenpoiston vaatimus, 40 prosenttia, on kaikkein hankalin. Puhdistamon typenpoisto on voimakkaasti riippuvainen prosessin lämpötilasta ja lietteen iästä. Suomen talvessa asetuksen vaatimus toteutuu harvoin, ja puhdistamon lietteentyhjennys keskeyttää sekin usein typenpoistoprosessin. Kesällä typenpoisto toimii, kunhan liete ehtii muodostua oikeanlaiseksi eikä prosessi pääse happanemaan liikaa.

Käytännössä ei ole mahdollista valmistaa pienpuhdistamoa, jossa asetuksen typenpoistovaatimus toteutuisi tasaisesti ympäri vuoden. Toki vuotuisessa keskiarvossa vaatimus saattaa hyvinkin toteutua. Raja-arvo perustuu näin ollen toiveajatteluun. Lakeihin ei kannattaisi kirjata toiveajattelua.

Tässä yhteydessä on hyvä huomioida, ettei hyvä typenpoisto aina toteudu talvella kunnallisissa puhdistamoissakaan. Siksi on jokseenkin kohtuutonta vaatia sitä yksityisiltä kansalaisilta.

Jos asetuksen rajoista ei haluta tinkiä, olisi realistisempaa soveltaa asetuksen lievennettyjä määräyksiä, jotka ovat fosforin osalta 70 prosenttia, ja typen osalta 30 prosenttia.

Pienpuhdistamon pitää toimia ikään kuin täältä ikuisuuteen asennushetkestä eteenpäin. Se joutuu tekemään maailman epäkiitollisinta työtä, jatkuvasti ja joka päivä jauhamaan sontaa, eikä sellaiseen pitemmän päälle pysty mikään ilman riittävää huoltoa ja ylläpitokorjausta.

Siksi kysymys kuuluu, ovatko kansalaiset valmiit normaalien pakollisten käyttökulujen lisäksi vuosittain maksamaan satoja euroja huoltosopimuksesta, johon vielä tulevat varsinaiset korjauskulut päälle, vuosikymmenestä toiseen?

Vai ovatko he valmiit opettelemaan ylläpitämään omaa puhdistamoaan ja huolehtimaan siitä myötä- ja vastoinkäymisissä, kunnes kuolema heidät erottaa? Ihmisluonteen tuntien veikkaamme, ettei kumpikaan vaihtoehto puhuttele.

Siksi on perusteltua arvioida, että kiinteistökohtaiset pienpuhdistamot pikkuhiljaa lakkaavat toimimasta, kun ei niistä enää viitsitä pitää huolta. Etenkin, jos niitä ei valvota mitenkään.

Lue vertailustamme tarkemmin TM Rakennusmaailman numerosta 5E/10, joka ilmestyi 7.7.