Bokashi on biojätteiden kierrätystapa, joka sopii oivallisesti myös kerrostaloon. Yhä ekologisempaa elämäntapaa etsiville ja kotitarveviljelystä ­kiinnostuneille se on nyt päivän sana.

Arvioiden mukaan yksi henkilö tuottaa vuodessa noin 100 kiloa maatuvaa ruokajätettä. Biojätteet kyllä lajitellaan ja kerätään kerrostaloissakin, mutta mitä niille tapahtuu sen jälkeen? Hyödyntäminen on koko lailla alkutekijöissään. Toisinkin voisi olla.

Kolmisen vuotta sitten Suomeenkin rantautunut bokashi-menetelmä tar­joaa perinteiselle kompostoinnille vaihtoehtoisen toimintatavan, jolla biojätteet muuttuvat muutamassa viikossa ravinteikkaaksi mullaksi.

Suurempi sato pienemmällä vaivalla

”Kyse ei oikeastaan olekaan kompostoinnista vaan hapattamisesta eli fermentoinnista”, mallin suomalainen primus motor Linda Wirtanen tarkentaa.

”Jätteet hapatetaan melkein kuten hapankaali. Kyse on maitohappokäymisestä.”

Sana bokashi tarkoittaakin käynyttä orgaanista ainesta. Systeemin ydin on biojätteisiin lisättävässä rouheessa, joka sisältää hapatuksen mahdollistavia EM-mikrobeja.

Ne löytyivät, kun japanilainen Teruo Higa etsi 1980-luvulla luomuviljelyyn sopivaa keinoa parantaa vaurioitunutta maaperää. ”Puolivahingossa” syntyi tehokkaiden, hyödyllisten ja ei-patogeenisten mikrobien seos (EM), joka hapattaa biojätteet ilmatiiviissä astiassa hajuttomasti.

Kun sitten hapatettu jäte, bokashi, sekoitetaan multaan, se muuttuu uudeksi, ravinnerikkaaksi mullaksi muutamassa viikossa.

”Eli rahaakin säästyy, kun ei tarvitse ostaa uutta multaa. Itselläni on ollut kurkkujen kasvihuoneessa sama multa jo vuosia, kun olen lisännyt sinne bokashia pari ämpärillistä per viljelykausi,” Wirtanen hehkuttaa.

”Ja koska ruoantähteet eivät mätäne ja häviä kaasuna ilmaan, vaan hajoavat ja pilkkoutuvat luonnollisesti, proteiinit, vitamiinit, mineraalit ja muut ravinteet jäävät rikastuttamaan maaperää. Sadosta tuleekin merkittävästi tuhdimpi kuin tavallista multaa käytettäessä. Tämä alkaa näkyä jo ensimmäisen satokauden puolivälissä. Ja suunta jatkuu vuosi vuodelta – samalla kun lannoitustarve vähenee”, Wirtanen kertoo omasta kokemuksestaan.

Liikkeelle reilulla satasella

Vaikka systeemi vilisee monia vierasperäisiä sanoja, itse toteutus on konkreettista ja järkeenkäypää.

”Kerätään ja hapatetaan omat biojätteet ja laitetaan tuotos mullan sekaan multaantumaan,” Wirtanen tiivistää prosessin.

Hommaan pääsee käsiksi vähin välinein: kaksi mieluusti hanallista bokashi-ämpäriä, lasta jätteen tiivistämiseen, mitta rouheen annosteluun sekä kuppi bokashi-nesteen valuttamiseen.

”Omatkin ämpärit käyvät, kunhan ne ovat ehdottoman ilmatiiviitä, ja jätettä voi tiivistää vaikka perunanuijalla. Mutta kaiken tarpeellisen sisältävät aloituspakkauksetkaan eivät maksa kuin 105–120 euroa”, Wirtanen toteaa.

Jatkossa hapattamiseen tarvitaan vuosittain noin yksi kahden kilon pussi kuivaa bokashi-rouhetta. Sen hinta on 26 euroa. Jos käyttää kosteaa rouhetta, se riittää 4–6 kuukaudeksi.

Kätevää ja ekologista

Muualla Euroopassa hyödyllisiä mikrobeja on käytetty maataloudessa jo vuosikymmeniä. Suomessakin on ollut joitain kokeiluja, mutta varsinaisesti asiasta kiinnostuttiin vasta reilut kolme vuotta sitten.

”Etsin tuolloin itselleni ekologista tapaa kompostoida. Kun Gita Thorström esitteli Facebookissa multaämpäriään, tajusin heti, että tämä on minun juttuni. Tutustuimme toisiimme ja perustimme yhdessä Bokashi Suomi -facebook-ryhmän, joka toimii edelleen. Sieltä saa muun muassa neuvoja alkuun pääsemiseksi”, Linda Wirtanen kertoo.

Koska tarvikkeita oli tuolloin huonosti saatavilla, Wirtasen perheyritys, joka muutenkin suosi ekologisia tuotteita, otti vastuulle myös tuotteiden maahantuonnin.

Kolmen vuoden aikana bokashin suosio on kasvanut suhisten.

”Onhan se helpompaa, nopeampaa, edullisempaa ja ekologisempaa kuin perinteinen kompostointi”, Wirtanen perustelee.

”Helppous on esimerkiksi siinä, ettei tarvita isoja kompostoreita ja niiden kääntelyä. Ei myöskään tarvitse juoksuttaa biojätteitä jonnekin. Homma onnistuu hyvin kerrostalossakin – tai veneessä. Ja bokashi-ämpärin voi ottaa vaikka lomalle mukaan. Oikein hoidettu bokashi-­ämpäri kun ei edes haise. Vasta kantta avattaessa nousee ehkä makean hapan, sima- tai siiderimäinen tuoksu”, Wirtanen kuvaa.

Monia kiinnostaa myös nopeus: esimerkiksi banaanikuori hapattuu pari viikkoa ja on sen jälkeen valmis laitettavaksi mullan sekaan.

”Koska maatuminen ei kestä vuosia, intokaan ei lopahda niin helposti.”

Ympäristöystävällisyys taas perustuu siihen, että bokashi sitoo hiilen maaperään, joten ilmaan ei pääse metaania tai hiilidioksidia. Bokashi-kompostoinnin hiilijalanjälki on huomattavasti pienempi kuin normikompostoinnissa. Myös vettä säästyy, kun kastelemistarve vähenee.

Pienille ja isoille

Plussaa on sekin, että bokashi soveltuu hyvin myös vähän biojätettä tuottaviin talouksiin.

”Tiedän muutamia yksineläjiä, jotka tekevät bokashia karkkirasiassa”, Wirtanen nauraa.

Ja jos biojätettä kertyy paljon, tarvitaan vain enemmän bokashi-ämpäreitä.

”Tosin esimerkiksi hanallisen ostoämpärin koko on 16 litraa. Täydeksi pakattuna siihen mahtuu peräti 12–15 kiloa jätettä”, Wirtanen toteaa.

”Normiperheessä, jossa ämpäri täyttyy parissa viikossa, kaksi ämpäriä riittää: toinen on hapattumassa, kun toista täytetään.”

Bokashi ei katso myöskään ikää.

”Kulku kuoresta mullaksi kiehtoo jo pieniä lapsiakin, ja bokashia harrastetaan muutamassa koulussa. Toisaalta harrastajista löytyy myös yhdeksänkymppisiä.”

”Monille bokashi on harrastus, minulle elämäntapa, jota ilman en enää pärjäisi”, Linda Wirtanen toteaa.

Artikkeli on julkaistu TM Rakennusmaailmassa 7/18.

Näin teet bokashia

Ensimmäinen vaihe:

Laita bokashi-ämpärin ritilän päälle talouspaperiarkki, ja sirottele sen päälle hieman bokashi-rouhetta. Paperi estää jätteiden putoamisen ämpärin pohjalle kerääntyvään bokashinesteeseen.

Kerää päivän biojätteet ”haarukkapaloina” pieneen keräilyastiaan.

Tyhjennä keräilyastia kerran päivässä bokashiämpäriin ja sirottele kuivaa bokashi-rouhetta noin 0,5–1 ruokalusikallista yhtä biojätelitraa kohden. Jos jäte on hyvin proteiinipitoista, tuplaa annostus.

Jos käytät kosteaa bokashi-rouhetta, annostus on 0,5–1 desilitraa biojätelitraa kohti.

Painele biojäte tiiviiksi välttääksesi ilmataskut, sulje kansi hyvin ja ”suhauta” ilmat pois.

Valuta ämpärin pohjalle kerääntyvä neste joka 3.–5. päivä (hanallinen astia helpottaa työtä). Ravinteikkaan nesteen voi hyödyntää kasvien kasteluun ja suihkutteluun. Liuosta tulee kuitenkin laimentaa tuntuvasti, yleisesti 1:200, taimille vielä enemmän.

Lisää biojätteitä ämpäriin, kunnes se on täpötäysi.

Toinen vaihe:

Anna ämpärin muhia vähintään pari kolme viikkoa huoneenlämmössä kansi tiiviisti suljettuna. Aika voi olla pidempikin, kunhan muistat valuttaa nesteet ja tarkistaa ämpärin tiiviyden.

Kolmas vaihe:

Valmis biojäte näyttää melko samalta kuin sinne laitettaessa, mutta nyt se on hapattunut eli fermentoitunut.

Lisää bokashi mullan sekaan kasvihuoneeseen, muurisaaviin, viljelykaulukseen tai muuhun astiaan. Jos kaivat sen suoraan maahan, on ehdottoman tärkeää laittaa se riittävän syvälle ja verkkoa päälle, etteivät jyrsijät pääse siihen käsiksi.

Sisällön ja lämpötilan mukaan bokashi muuttuu mullaksi 2–3 viikossa. Ihannelämpötila on noin 20 astetta. Alle 15 asteessa prosessi hidastuu, ja talvella pysähtyy kokonaan. Prosessi kuitenkin jatkuu kevään lämmetessä.

Bokashi valjastaa mikrobit hyötykäyttöön

Bokashiin sopivat kaikki kasvisperäiset jätteet: