E-luvun laskenta on osoittautunut huomattavan monimutkaiseksi. Tampereen Vuoreksessakin asuntomessutalojen E-luvut laskettiin varmuuden vuoksi kahteen kertaan.

Heinäkuun alussa voimaan tulevien uusien energiamääräysten keskeinen uusi asia on kokonaisenergiatarkastelu ja E-luku, jonka on tarkoitus kuvata rakennuksen laskennallista kokonaisenergiankulutusta pinta-alaa kohti vuodessa. E-luvussa otetaan huomioon rakennuksen energiantarve, tekniset järjestelmät, lämmitystapa ja energiamuoto. Eri energiamuodoille käytetään laskennassa erilaisia kertoimia (esimerkiksi sähkö 1,7 ja öljy 1), joten lämmitystavan valinnalla on keskeinen vaikutus kokonaisenergiankulutukseen ja siitä muodostuvaan E-lukuun. Perimmäinen ajatus rakennustyypeittäin määritettävän E-luvun ylärajassa on tietenkin ohjata rakentajia kohti energiaa säästäviä valintoja.

E-luvun laskenta tiedettiin monimutkaiseksi sekä runsaasti asiantuntemusta ja asiaan perehtymistä vaativaksi. Tähän asti E-lukua on markkinoitu ensimmäisenä selkeänä ja yhdenmukaisena tapana ilmaista rakennuksen energiankulutus, ja siten tehdä talojen vertaileminen mahdolliseksi. Laskenta on kuitenkin osoittautunut vielä huomattavasti kimurantimmaksi, mitä osattiin ennakkoon kuvitella.

Tampereen asuntomessuilla esitellään ensimmäistä kertaa julkisesti messutalojen E-luvut. Tähän asti niitä on lähinnä simuloitu, muttei juurikaan laskettu oikeasti rakennettavista taloista.
E-lukulaskennan ensimmäisen kierroksen tehneen Lamit.fi:n toimitusjohtajaa Ari Järvistä hiukan harmittaa.
”Laskennan tuloksethan voidaan aina tarkistaa, mutta olisin ehdottanut, että tarkistus olisi teetetty esimerkiksi VTT:llä tai jollakin muulla riippumattomalla toimijalla – nyt kaksi kilpailijaa tavallaan kinastelevat siitä, kumman tulokset ovat enemmän oikein”, Järvinen sanoo.

Tarve tarkistuslaskentaan syntyi, kun monien Vuoreksessa mukana olevien talotehtaiden palautteen mukaan Lamitin laskelmissa oli puutteita ja suoranaisia virheitä. Useimmissa tapauksissa laskennassa saatu E-luku oli erikoista kyllä liian hyvä. Suunnittelijat arvostelivat myös sitä, että laskenta ei ollut läpinäkyvää eli laskennassa käytetyt lähtötiedot eivät ole julkisia.

Tarkistuslaskennan teki tamperelainen insinööritoimisto Vesitaito Oy, jonka laskentaohjelma löytyy osoitteesta www.laskentapalvelut.fi. Palvelu on Isover Saint-Gobainin tarjoama ja perustuu DOFtech Oy:n ohjelmaan. Vesitaito Oy pyysi rakentajilta arkkitehtikuvat dwg-muodossa sekä LVI-suunnitelmat ja kysyi tarvittavat lisätiedot. Vesitaito Oy laski pinta-alat, tilavuudet ja kylmäsiltojen metrimäärät dwg-muotoisista arkkitehtikuvista.

Vesitaito sanoo olevansa valtakunnallinen markkinajohtaja pientalojen energialaskennassa. Heidän asiakkainaan on parikymmentä suomalaista pientalotoimittajaa.
Käytännössä lähes kaikki suomalaiset muuttovalmistalotoimittajat ovat tehneet ratkaisunsa lämmitysjärjestelmistä, iv-koneista ja rakenteista yhteistyössä Vesitaidon kanssa, toimitusjohtaja Heikki Virkkunen kertoo. Vuoreksen messuille Vesitaito on tehnyt seitsemään kohteeseen LVI-suunnitelmat.
”Uskomme, että energialukujen kahteen kertaan laskennalla voimme varmistaa julkaistavien lukujen mahdollisimman suuren oikeellisuuden”, Asuntomessujen toimitusjohtaja Pasi Heiskanen sanoo.

Kahteen kertaan laskeminen kuitenkin Pasi Heiskasen mukaan osoittaa, että ympäristöministeriössä on kehitetty ”todella monimutkainen himmeli”, joksi hän E-lukujen laskentaa kuvaa. Kaksi asiaan perehtynyttä insinööritoimistoa voi päätyä lopputulemassa hyvinkin erilaisiin lukemiin aivan siitä riippuen, millaiset lähtötiedot laskentaohjelmiin syötetään. Tulkinnanvaraisuuksia ja erehtymisen mahdollisuuksia on paljon.

Ari Järvisen mukaan laskentakoulutuksissa käy hänen tilastojensa mukaan niin, että laskettavien kohteiden erot samalla ohjelmalla eri laskijoiden kesken ovat aluksi noin 40 prosenttia, koulutuksen edistyessä erot pienenevät, mutta kertaakaan ei vielä ole päästy täsmälleen samoihin lukemiin.
”Viiden prosentin heitto on varsin inhimillistä.”

Vika ei kuitenkaan hänen mukaansa ole itse E-luvussa eikä laskureissa, vaan kyse on vain lähtötiedoista, mitä on saatu. Lamitin ja Vesitaidon ohjelmat antavat Järvisen mukaan hyvin samanlaiset tulokset, kun tiedot ja niitten syöttäjät ovat samat – sen he ovat varmistaneet.
”Vesitaidon laskennan hyvä puoli on se, että kaikkien talojen lähtötiedot ja laskentaperusteet ovat tarkistettavissa julkisesti. Tässä on toimittu mahdollisimman avoimesti ja läpinäkyvästi”, sanoo Vuoreksen E-lukuprojektissa näkyvästi mukana olevan Sitran johtava asiantuntija Jarek Kurnitski.

Täyttä varmuutta siitä, että luvut ovat ehdottoman oikein, ei hänenkään mukaansa ole, mutta luottamus siihen on suuri, että tarkistamalla ja kahteen kertaan laskemalla on päästy mahdollisimman lähelle totuudenmukaista lopputulemaa.
”Jatkossa rakennuslupakuvissa pitäisi olla jo asiat päätetty, kuinka talot oikeasti rakennetaan. Se on tietenkin iso muutos nykyiseen käytäntöön, jossa saatetaan hakea lupia keskeneräisin suunnitelmin, ja nekin vielä muuttuvat rakentamisen aikana”, Kurnitski toteaa.