tyylikäs ekokeittiö jonka sisustukseen kuuluu punainen tiililattia, musta iso saareke ja teräksen väriset jääkaapit

TTS (Työtehoseura) arvioi Jyväskylän asuntomessualueen talojen ekotoimivuuden. Arvioinnin tavoitteena oli löytää hyviä esimerkkejä niistä messukohteista, joissa oli toteutettu ekotoimivia asumisen ratkaisuja arjen näkökulmasta. Ensimmäistä kertaa arvioitiin myös pihojen toimivuus, helppohoitoisuus ja ekologisuus.

Työtehoseuran tekemän arvioinnin tarkoituksena oli suunnata messukävijöiden huomio asunnon ekotoimivuutta ja asumismukavuutta parantaviin ratkaisuihin, joita Jyväskylässä oli toteutettu monissa näyttelykohteissa. Arvioinnissa hyödynnettiin TTS:n elinkaariasumisen tutkimushankkeessa kehitettyä ekotoimivuuden arviointikriteeristöä.

Kriteeristöstä arvioitiin pohjaratkaisun perusteella hyväksi havaittujen omakotitalojen asuttavuus, jolla tarkoitetaan asunnon toimivuutta, ergonomiaa, energiataloudellisuutta, kestävän kehityksen mukaisia materiaalivalintoja ja helppohoitoisuutta. Lisäksi arvioitiin muuntojoustavuutta, esteettömyyttä, turvallisuutta, viihtyisyyttä ja kunnossapidon helppoutta. Asuttavuus on tärkeä kriteeri, sillä se vaikuttaa eniten asukkaan arkeen. Pihoista arvioitiin erityisesti helppohoitoisuutta, esteettömyyttä, materiaalivalintoja ja toimivuutta. Hyvä omakotitalo toimii arjessa ja muuntuu käyttäjiensä tarpeiden mukaan.

Ekotoimivuuden käsitteen avulla asumista tarkastellaan asukkaan näkökulmasta. Ekotoimivuus kuvaa kodin toimivuuden tasoa suhteessa ympäristökuormaan. Sekä ekologisuudella että toimivuudella on pitkä tutkimusperinne, mutta niitä on aikaisemmin tarkasteltu pääosin erillisinä asioina. Ekologinen kestävyys tarkoittaa pyrkimystä säilyttää luonnon monimuotoisuus sekä sopeuttaa ihmisten taloudellinen ja aineellinen toiminta luonnon sietokykyyn. Ekotoimivuuden käsitteen avulla ekologisuutta ja toimivuutta voidaan nyt tarkastella samanaikaisesti. Ekotoimivuutta tarvitaan uutena käsitteenä myös sen vuoksi, että toimivuuden osa-alueet – muuntojoustavuus, esteettömyys, asuttavuus, viihtyisyys, turvallisuus ja kunnossapito – eivät nykyisinkään sisälly tarpeeksi selvästi ekotehokkuuden käsitteeseen. (Mäntylä 2011)

Energiatehokkuuteen liittyvät uudet rakentamismääräykset tulivat voimaan 2012. Uusien määräysten tavoitteena on parantaa rakennusten energiatehokkuutta 20 prosenttia nykyiseen verrattuna sekä lisätä uusiutuvien energiamuotojen käyttöä ja suunnitteluvapautta. Vuoteen 2020 mennessä tulee uudisrakennusten olla lähes nollaenergiarakennuksia eli niiden tulee tuottaa energiaa liki yhtä paljon kuin ne kuluttavat. Näyttelytaloissa toteutetaan ja käytetään energiatehokkaan rakentamisen uusimpia ratkaisuja. Kuitenkin messutaloista vasta osa on energiatehokkuusluokkaa A.

Rakennusmateriaaleja on käytetty monipuolisesti. Suurin osa kohteista on puutaloja, mutta esillä on myös kivi- ja hirsirunkoisia taloja. Monimuotoista rakentamista tukevat väljästi sijoitetut tontit ja kaava, joka mahdollistaa sekä yksi- että kaksikerroksisuuden ja eri materiaaleista tehdyt toteutukset. Messuilla on esillä energiaa säästäviä taloteknisiä ratkaisuja. Messutaloissa on myös asumisturvallisuutta parantavia kodinohjaus- ja palonsammutusjärjestelmiä.

Kohteessa 34 on kaukolämmityksen, aurinkolämmön ja maajäähdytyksen yhdistävä hybridiratkaisu sekä kysyntäjouston mahdollistava kotiautomaatio. Talossa pilotoidaan sähkön ja lämmön kysynnänjoustopalvelua: soveltuva osa energian käytöstä painottuu niihin vuorokaudenaikoihin, joina kulutus on vähäisintä ja energia edullisinta. Automatiikka ohjaa laitteita ja järjestelmiä, jotka voivat olla toiminnassa muutaman tunnin pätkissä mihin vuorokaudenaikaan tahansa, esimerkiksi lämminvesivaraajaa ja kiinteistön lämmitystä. Sähköä on luonnollisesti aina saatavilla esimerkiksi valaistukseen, ruuanlaittoon ja viihde-elektroniikan käyttöön. Jyväskylän Energian tietoverkot tuovat kotiautomaatiolle informaation esimerkiksi lähivuorokausien säästä ja ennakkotiedot tuntikohtaisista energiahinnoista. Näiden perusteella kodin laitteistot ratkaisevat, miten kulutukseltaan joustaviksi määritellyt toiminnot käynnistyvät ja menevät pois päältä. Asiakas voi tarkastella energiankulutustaan ja sen ohjauksia reaaliaikaisesti kotipäätteeltään. Kotiautomaatio auttaa päivittäisessä energiansäästössä osoittamalla, milloin olisi sopivin aika käynnistää esimerkiksi pesukone.

Lue aiheesta tarkemmin TM Rakennusmaailman numerosta 6/14, joka ilmestyi 2.7.