Tamperelaisen kerrostalon energiaremontissa kiinnitettiin huomiota yleisten tilojen lämpötiloihin. Porraskäytäviä ja autotalleja on turha lämmittää liikaa.

Tamperelaisessa vuonna 1961 valmistuneessa kerrostalossa oli pitkitetty julkisivuremonttia, kunnes vuonna 2017 pääteltiin, että 24 huoneiston talon julkisivun elinkaari oli lopussa.

Julkisivuremontissa lisättiin eristettä kahdeksan senttiä sekä uusittiin talon katto ja ikkunat. Vanhojen parvekkeiden tilalle rakennettiin uudet, lasitetut parvekkeet.

Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Arto Puikkonen sanoo, että taloyhtiön osakkaat maksavat remonttilainaa 25 vuoden ajan.

Taloyhtiön porraskäytävän ikkunat eivät enää kylmennä porraskäytäviä, kun ikkunat ovat aiempaa eristävämpiä ja reunoiltaan tiiviimpiä.

Kun julkisivu oli kunnossa, voitiin tehdä lämmön tasapainotus. Se on tehtävä talvella, kun ulkona on pakkasta vähintään viisi astetta.

Perusasiat kuntoon, sitten optimointi

Monen taloyhtiön porraskäytävän patterin venttiilissä ei ole termostaattia, jolla voisi säästää rutkasti vettä ja lämpöenergiaa. Tämän talon porraskäytävien pattereissa on termostaatit. Huoltomies irrotti ne ja sääti veden virtaamat patteriverkossa sekä sen linjoissa. Kun virtaama saadaan tasaiseksi joka puolella kerrostaloa, voi verkostoa pitää tasapainossa.

Työn jälkeen kaikkien asuntojen lämpötila oli +23 °C, jonka myötä pystyttiin laskemaan säätökäyrää. Se kuvaa, kuinka lämmintä vettä milläkin pakkasasteella patteriverkkoon laitetaan.

Puikkonen kertoo, miten aiemmin kovalla pakkasella taloyhtiön pattereissa kiersi 67-asteinen vesi. Nyt se lämpiää korkeintaan +58 °C:een. Julkisivu­remontti onnistui vähentämään lämmöntarvetta.

Huoltomies sääti asuntojen lämmön +21 °C:een. Porraskäytävän termostaatteihin hän laittoi pinnin, joka lukitsee lämpötilan korkeintaan +15 °C:een.

Tasapainotus maksoi noin 5 000 euroa. Työ maksanee itsensä takaisin parissa kolmessa vuodessa. Mitä kylmempiä tulevat talvet ovat, sitä suurempi on laskennallinen säästö.

Puikkonen painottaa, että pitää ymmärtää, mikä lämmittää mitäkin tilaa ja miten ilma kiertää.

Tärkeää on myös ymmärtää, miten porraskäytävän lämpötila vaikuttaa asuntoihin. Pahimmillaan asunto ei saa tarpeeksi korvausilmaa ikkunan korvaus­ilmaventtiileistä, jolloin ilma revitään porraskäytävästä.

Energiaremontti kysyy viestintää

Puikkonen kertoo, että taloyhtiön hallitusnelikko on vuosikausia pohtinut ­remontteja ja energiansäästöä. Myös yhtiökokouksissa on ymmärretty, että rahaa ei kannata käyttää liikalämmittämiseen.

Puikkonen kehaisee myös isännöitsijöiden pätevyyttä ja keskustelevuutta.

”Isännöitsijällä on keskimäärin ainakin 15 taloyhtiötä, joten hän ei voi muistaa joka taloyhtiön patteria. Kokonaiskuvan on oltava taloyhtiön hallituksella.”

Puikkonen korostaa, että taloyhtiön remontin onnistumisen ratkaisee paljolti viestintä. Hallitus ei voi vain sanoa, että asiat ovat näin. On kuunneltava ihmisten tarpeita.

”Jos porraskäytävässä on +24 °C, sitä ei alenneta +17 °C:een vain ilmoittamalla. Asialle pitää saada yhteinen hyväksyntä”, Puikkonen linjaa.

Hänen taloyhtiössään asiaa viestittää tarralla rappuseinään kiinnitetty pieni digitaalinen lämpömittari, josta asukas näkee lämpötilan.

Taloyhtiö viestii asukkailleen vuodenajan mukaisesti. Kesän aluksi kehotetaan säätämään korvausilmaventtiilit oikeaan asentoon. Samalla asukas saa ohjeen poistoilmaventtiilin puhdistamiseen. Lämmityskaudella taloyhtiö toivoo, että tuuletustauot jäisivät lyhyiksi.

Puikkonen sanoo, että viestintä ei saa holhota eikä käskeä. Tavoitteena on yhteisöllisyys eli sen ymmärtäminen, kuinka kaikkien tekemiset vaikuttavat kaikkiin. Jos tuhlaat energiaa, se on myös naapurilta pois.

Kellarin sähkölasku kutistui

Puikkosen johtamassa taloyhtiössä aloitettiin energiaremontti jo 2012. Ennen energiaremonttia taloyhtiö kulutti sähköä vuosittain 28 000 kilowattituntia. Nyt yhtiö kuluttaa sähköä 65 prosenttia vähemmän, kulutus on noin 10 000 kWh vuodessa.

Erityisen paljon sähköä säästi kellarivaraston viilennyksen sammuttaminen: noin 6 000 kWh vuodessa.

Varaston patteri on säädetty +15 °C:een. Jos lämpötila olisi matalampi, yläpuolella asunnot viilenisivät lämpöheijastuksen takia.

2010-luvulla taloyhtiön vedenkulutus laski 30 prosenttia ja kaukolämmön kulutus 18 prosenttia. Säästöstä valtaosa selittyy talon viereisen, maanalaisen autotallin energiaremontilla.

Autotallin patteritermostaattien uusimisen jälkeen neljästä isosta patterista tarvitaan enää yhtä ja sen lisäksi yhtä pientä patteria.

”Kovimmillakaan pakkasilla lämpö ei ole laskenut alle +12 °C:een, sillä maassa on lämpöä. Parkkihallin yläpuolella on asfalttia, joten asuntojen jäähtymistä ei tarvitse varoa”, Puikkonen kertoo.

Hän sanoo, että nyt koko ison tallin voisi jättää lämmittämättä, mutta viereinen vuokravarasto vaatii lämpöä.

Jo vuosia sitten taloyhtiöstä poistettiin autonpesupaikka, pitkän keskustelun jälkeen. Muutos vähensi suuresti veden kulutusta, jota ei aikanaan laskutettu erikseen. Autotallin lamppujen päälläoloajan puolittamisessa Puikkonen arvioi taloyhtiön säästävän jopa tuhatkunta kilowattia joka vuosi. Ison autotallin merkitys talon energiataloudelle on siis suuri, paljon isompi kuin porraskäytävien.

Ei kaikkea kerralla

Kaikkia energiansäästötapoja ei oteta Puikkosen komennossa käyttöön, ei ainakaan heti. Hän kehottaa aina laskemaan satsauksen takaisinmaksuajan.

”Parkkihallin loistelamppujen vaihto ledeiksi ei maksaisi meidän tapauksessamme itseään 50 vuodessa takaisin. Vesiputkien eristäminen olisi vielä tyhmempi ratkaisu. Lämmöntalteenottoa ei kannata harkita ennen kuin tiedämme minimikulutuksen, johon voimme päästä ilman kallista investointia.”

Toisaalta taloyhtiössä on varauduttu tilanteiden muuttumiseen.

”Laitatimme taloyhtiön seinän sisään varmuuden vuoksi putket, jos joskus lämmöntalteenotto tai aurinkokeräinten hankinta osoittautuisi järkeväksi. Putkien lisääminen jälkikäteen tulisi kalliiksi, ja pintavedot olisivat rumia.”

Artikkeli on julkaistu TM Rakennusmaailmassa 12/18.

Lue lisää:

270 asunnon kerrostaloyhtiö irtautuu kaukolämmmöstä Helsingissä