Espooseen on rakenteilla ensimmäinen olkitalo. Uudenlaisen rakennusmateriaalin lupaprosessi oli pitkä.

Natural Building Companyn ekoarkkitehti Kati Juola-Alanen iloitsee ensimmäisen pääkaupunkiseudulle nousevan olkitalon rakennusluvasta.

”Lupaprosessi oli pitkä ja yksityiskohtainen, mutta hyödyllinen.” Kyseessä on innovatiivinen materiaali, johon paneuduttiin hyvin tarkkaan.

Kati Juola-Alanen uskoo, että tulevaisuudessa siitä on hyötyä, että kaikki mahdollinen olkielementistä käytiin lupaprosessissa läpi ja varmistettiin dokumentein.

EcoCoconin olkielementille myönnettiin ympäristöministeriön hyväksymän Inspecta Sertifiointi Oy:n tuotehyväksyntälain mukainen varmennustodistus, minkä jälkeen Espoon ensimmäinen olkielementtitalo sai rakennusluvan. Olkielementin kantava rakenne on FSC-sertifioitua massiivipuuta.

Yrityksen olkielementillä on myös C2C-sertifikaatti, joka kertoo muun muassa, että tuote on hyödynnettävissä uudelleen elinkaarensa päässä. Sillä on myös passiivitalosertifikaatit sekä VTT:n elinkaariarviointisertifikaatti. Ruotsiin ja muualle Suomeen on rakennettu 22 olkielementtitaloa.

Elementit asennetaan käsivoimin

Elementin eristeenä on 40 senttimetriä puhdasta, monisuuntaisen puristustekniikan avulla tiukkaan puristettua vehnänolkea. Elementtejä on erikokoisia, mutta standardikokoinen elementti on kooltaan 280 x 80 senttimetriä. Painoa sillä on 60 kiloa. Sen ylä- ja alapuolella on vaneri.

Elementit asennetaan ammattilaisten käsivoimin. Ulkopuolelle ilmansulkukalvon jälkeen asennetaan puukuitulevy.

Pääkaupunkiseudulla olevassa taajamassa käynnistyvässä talon rakentamisessa käytetään olkielementtien lisäksi myös muitakin luonnollisia materiaaleja, kuten puuta, savea ja kalkkilaastia.

Puristettua vehnänolkea

Kati Juola-Alanen kertoo, että olkielementeistä rakennettu seinä on 120 minuutin paloseinä, koska olki on puristettu elementtiin niin tiukkaan, ettei elementissä ole ilmaa palamiseen.

”Kun elementin päässä olevan 12 millimetrin vanerin avaa, olkea pomppaa paineella pois. Huoneissa näkyvä elementin pinta rapataan savella, joka on käytännössä palamaton.”

”Olki kasvaa rakennuskelpoiseksi yhdessä kesässä: se on kierrätettävä materiaali, jota riittää yllin kyllin, eikä siihen tarvitse lisätä palonesto- tai homeensuoja-aineita”, Juola-Alanen kertoo.

”Olki ja puu ovat myös hiilineutraalimpia rakennusmateriaaleja kuin esimerkiksi betoni. Pelkän olkielementin kustannusosuus täysin valmiista rakennuksesta on noin 5–10 prosenttia.”

Katto nostetaan paikoilleen

Seinät nousevat olkielementtitaloon parissa päivässä, jos sää on rakentamiselle suosiollinen. Elementtien kuivaketju ei saa rakennusvaiheessa katketa: 2-4 rakentajaa kiinnittää yhteistyössä olkielementit toisiinsa kansiruuveilla.

”Elementit tiivistyvät limittäin yhtenäiseksi seinäksi, eikä kylmäsiltoja synny”, Juola-Alanen kertoo.

”Rakenne täyttää energiavaatimukset: se on hiilineutraali tuote, jossa on kuusi prosenttia massiivipuuta ja 64 prosenttia olkea.”

Ulkoseinään, elementin päälle asennetaan diffuusioavoin ilmansulku ja puukuitulevy. Seinä voidaan joko laudoittaa ja maalata tai käsitellä kalkkilaastilla.

”Kun seinät ovat pystyssä ja kattorakenne on valmis, peltikatto nostetaan paikoilleen koneellisesti. Sen jälkeen talo on säältä suojassa ja sisätyöt voidaan aloittaa kuten missä tahansa omakotitalossa.”

Olkielementit sopivat Suomeenkin

Olkielementtitalot ovat Suomessa vielä melko harvinaisia, mutta Saksassa arkkitehdiksi opiskellut Juha Päätalo kertoo, että Keski-Euroopassa, esimerkiksi Saksassa, Itävallassa ja Sveitsissä, omakotitalojen rakentamisessa on jo pitkään käytetty myös olkielementtejä.

”Olkielementit sopivat erittäin hyvin Suomenkin ilmastoon”, Päätalo sanoo.

”Ne ovat standardoituja tuotteita, jotka tehdään aina samalla tavalla. Olkea on erittäin hyvin saatavilla: sen käyttämisessä rakentamiseen on valtava potentiaali.”

Ecococonin olkielementtien lämmönläpäisykerroin eli U-arvo on 0,12 W/m2K. Oljen tiheys on 110 kg kuutiossa.

Kolme talopakettia

Natural Building Oy:n talopakettivalikoimaan kuuluu kolme erilaista muunneltavaa olkielementtitaloa, jotka ovat The Natural Design Company Oy:n arkkitehdin Jaakko Pöytäniemen suunnittelemia.

Pienimmässä talossa asuinpinta-alaa on 29 neliömetriä: kaksi huonetta, keittokomero, kylpyhuone ja kaksi parvea. Sisäänkäynnin vieressä on kymmenen neliömetrin ulkoterassi.

Suurimmassa, 1,5-kerroksisessa olkielementtitalossa on 138 neliömetriä asuinpinta-alaa ja keskikokoisessa 94 neliömetriä.

”Isompien talojen perusratkaisut ovat samantapaiset, mutta molemmat ovat helposti muunneltavissa. Suunnittelussa tärkeintä oli käytännöllisyys ja toimivuus”, Jaakko Pöytäniemi kertoo.

”Myös talon varjostuksen tarpeen mietin tarkkaan: Jos sisäänkäynti on etelän tai lännen puolella, sen yläpuolelle varjostamaan voidaan rakentaa esimerkiksi pergola”, hän kertoo.

”Joskus tontilla kasvaa iso puu varjostamassa juuri oikealla paikalla. Olkielementit pitävät ulkopuolella sekä kuuman että kylmän, mutta taloa ei kannata päästää kuumenemaan liikaa. Jos helle jatkuu viikkokausia, taloissa joissa on painovoimainen ilmanvaihto, tuuletetaan iltaisin ja öisin. Päivisin ikkunat pidetään kiinni.”

Sisäseinät rapataan

”Viimeisellä rappauskerralla seiniin voidaan upottaa esimerkiksi pieniä kiviä tai kuivattua ruiskukkaa, joka näkyy siellä täällä sinisinä terälehtinä”, Jaakko Pöytäniemi kertoo.

”Vain mielikuvitus on rajana rapattavan seinän elävöittämisessä. Kivet näkyvät seinässä pieninä kohoumina ja uurteina. Savirapattu seinä on kaunis myös sellaisenaan – esimerkiksi valkoisena.”

Kolmeen kertaan rapattu seinä vahvistetaan juuttiverkolla.

Väliseinät rakennetaan Fermacell-kuitukipsilevyistä, joissa on 80 prosenttia kipsiä ja 20 prosenttia paperikuitua tai savilevyistä. Ne voivat olla myös rankarakenteisia paneelipinnoitettuja.

Olkielementtitaloon voidaan rakentaa takka kuten muihinkin omakotitaloihin.

Talon rakentamisessa käytetään luonnollisia materiaaleja: olkea, puuta, savea ja kalkkilaastia. Keittiön asennuksessa ulkoseinää vasten rakennettaessa seinän ja keittiökalusteiden väliin jätetään pieni tuuletusrako.

Artikkeli on ilmestynyt TM Rakennusmaailmassa 6/20.