Vaahdotettu polyuretaani (lyh. PU) on markkinoiden tehokkain laajassa käytössä oleva rakennuseriste. Jo ohuet eristevaahdolla tehdyt paksuudet takaavat huippuluokan lämmöneristyksen. 

Pintaruiskutettavaa polyuretaanivaahtoa voidaan ruiskuttaa lattioihin, seiniin ja kattoihin, siis myös ylöspäin. Vaahtoa on kahta eri päätyyppiä, umpisoluista ja avosoluista eli kevytvaahtoa.

Polyuretaani muodostetaan kahdesta komponentista, jotka sekoittuessaan polymeroituvat ja vaahdottuvat; vaahto on jonkin aikaa tahmeata, kunnes polymeroitumisreaktio on edennyt loppuun.
Kaksikomponenttisuus vaatii tarkoitukseen sopivan ruiskutuskaluston, jotta kemikaalit sekoittuvat läpikotaisin ennen kuin ne lähtevät ruiskutuspistoolista.

”Pintaruiskutettavaa polyuretaania voidaan käyttää rakennuksissa alapohjissa, seinissä sekä yläpohjissa. Polyuretaani sekä lämmöneristää että tiivistää rakenteen ja toimii samalla höyrynsulkuna. Kun vanhoissa rakenteissa vanha eriste korvataan polyuretaanilla, saadaan rakennuksen mittoja muuttamatta aikaan nykyvaatimukset täyttävä eriste. Tämä on hyvin tärkeätä sellaisissa saneerauskohteissa, joissa halutaan säilyttää vanhat rakennepaksuudet mutta tuoda eristys nykypäivän tasolle”, sanoo Eriman Oy:n toimitusjohtaja Ilkka Mansala.

Uretaanivaahdon eristyskyky on erittäin hyvä, joten kerrospaksuuden ei tarvitse olla suuri. Tämä on hyvä ominaisuus varsinkin saneerauskohteissa, jolloin seinien mitat eivät muutu.

Yläpohja hyvä kohde

Mansala kertoo, että polyuretaanivaahdolla ruiskuttaminen sopii kaikkiin pintoihin, myös alhaalta ylöspäin. Erityisen hyvä tulos saavutetaan yläpohjassa, jos talon rakenne sallii vapaan liikkumisen tilassa.

”Kustannustehokas tulos saavutetaan, jos eri eristemateriaaleja voidaan yhdistää. PU-ruiskutus muodostaa höyrynsulun ja eristekerroksen, jota voidaan tehostaa vaikkapa puhallusvillalla. Koska uretaanivaahto on ilmanpitävää, villakerroksessa ei tapahdu ilman liikkumista, ja näin eristeet tukevat teknisesti toisiaan.”

Sekä puu- että betonialapohjat voidaan eristää ryömintätilasta käsin ruiskuttamalla. Saneerauskohteissa olisi hyvä poistaa vanha huokoinen eriste ennen uretaanin ruiskutusta. Mikäli vanha eriste jätetään paikoilleen, tulee uretaanin vahvuus olla vähintään 10 cm, jotta kastepiste jäisi kaikissa oloissa uretaanin sisään.

Tiili- ja harkkorakenteiset seinät voidaan eristää sisä- tai ulkopuolelta. Ennen ruiskutusta koolaukset, tiilisiteet, putkitukset sekä kaikki kiinnikkeet tulee asentaa paikoilleen. Puurunkoiset rakenteet vaativat jonkin levyn, esimerkiksi tuulensulkulevyn tai -villan, jota vasten ruiskutus voidaan tehdä. Ruiskuttamalla pinta ei ole aivan suora, joten sisäpuolelle jätetään parin sentin työvara, johon voidaan asentaa sähköputkituksia.

Rakenteiden muotoja mukaeleva

Vaahdon eräs etu on, että se voidaan ruiskuttaa epätasaiselle pinnalle, ja silti se muodostaa tiiviin yhtenäisen eristeen ja kosteussulun rakenteille. Myös putket ja kaapelit voivat jäädä eristeen sisään. Ruiskutus on hyvä ratkaisu myös silloin, kun pinnan ei tarvitse olla tasainen, vaan se saa jäädä eläväksi.

Eristettävän kohteen tulee olla kuiva ja lämpötila vähintään +10°C, mieluiten yli +15°C hyvän tartuntapinnan aikaansaamiseksi. Ruiskutettaessa syntyy uretaanipölyä, jota ilmavirrat vievät mennessään. Se on tahmeaa ja tarttuvaa vielä pitkänkin ajan kuluttua. Tämän takia kohteen työnaikaisen suojauksen tulee olla riittävä. Sääsuoja on hyvä, tällöin tulee suojata myös telinetasot ja rajauspinnat. Eristettävän pinnan tulee olla puhdas irtoliasta ja rasvasta. Mikäli likaa on runsaasti pinnalla, riittää puhdistukseksi usein kuitenkin harjaus tai ilmapuhallus.

Työ maksaa

Mansala kertoo, että ruiskutettava PU-vaahto on yleisesti ottaen kalliimpaa kuin perinteiset eristeet. Hinta on kuitenkin suhteellinen, sillä usein kyseessä on kohde, jossa eristäminen on joka tapauksessa työlästä.

”Pienissä kohteissa eristys kohoaa suhteellisesti kalliimmaksi, sillä matkustaminen, kohteen suojaaminen ja laitteiston puhdistaminen aiheuttavat sen, että pieneenkin kohteeseen tuhrautuu vähintään päivä.”

Jos kyseessä on yläpohja, jossa voi liikkua ja työskennellä seisaallaan, työ on edullisimmillaan. Jos vesikaton alla on ahdas, matala ja sokkeloinen tila, työstä ei selviä yksin. Silloin ruiskuttaja tarvitsee apulaisen, joka ohjaa ruiskutusletkuja, etteivät ne liikuttaessa takertele kattoristikoihin ja muihin esteisiin.

Toisaalta ahtaassa yläpohjassa on hankala myös tehdä levytystöitä, kun levyjä on vaikea liikutella paikoilleen; tällöin asennustyö muodostuu hitaammaksi ja kalliimmaksi. Ruiskutetun eristeen kohdalla erillistä asennuksen hintaa ei tarvitse ottaa huomioon.

”Helpossa kohteessa ruiskutuksen verollinen hinta on noin 300 euroa kuutiometriltä. Kun käytetään 20 sentin eristepaksuutta, kuutiolla saadaan suunnilleen viisi neliömetriä eristettyä pintaa. Tämä antaa karkealla arviolla 60 euron neliöhinnan, mutta lopulliseen tarjoukseen vaikuttavat monet asiat, erityisesti työkohteen ahtaus ja muut olosuhteet”, Mansala sanoo.

Artikkeli on ilmestynyt TM Rakennusmaailmassa 4/21.

Suomessa käyttö on vähäistä

Ruiskutettava polyuretaanivaahto on paljon Suomea laajemmassa käytössä esimerkiksi Benelux-maissa. Meidän kylmässä ilmastossamme hyvä eristävyys olisi kuitenkin haluttu ominaisuus. Umpisoluisella polyuretaanivaahdolla on hyvä lämmöneristyskyky, parhaimmillaan λd = 0,025 W/mK. Uusien rakennusmääräysten mukainen lämmöneriste seinään saadaan 15 cm:n kerroksella.

PU-eristeen käyttömahdollisuudet uudis- ja korjausrakentamisessa ovat lähes rajattomat. Se soveltuu hyvin kerrostalojen ja pientalojen korjausrakentamiseen sekä maatalousrakennusten, kylmätilojen, hallien ja teollisuustilojen lisäeristämiseen. Esimerkiksi rintamamiestalojen peruskorjauksen yh-teydessä voidaan eristys nostaa nykyrakennusten tasolle.

Parhaimmillaan vaahto on monimuotoisten rakenteiden tiiviissä eristämisessä. Koolauksia ja tukirakenteita ei tarvita. Tyypillisiä käyttökohteita ovat rakenteet, joiden molemmin puolin on suuria lämpötilaeroja.

PU-eristeiden kemiallinen kestävyys on hyvä. Ne soveltuvat käytettäväksi kaikkien rakennusmateriaalien kanssa ja kestävät useimpia liuottimia, happoja ja emäksiä. Palosuojattu eriste ei ylläpidä palamista ja se saavuttaa paloluokituksen E. Palosuojaamaton PU-eriste on F-luokan rakennusmateriaali. Palonsuojamaalilla parannetaan palonsuojausta ja kipsilevyä tai palonsuojalaastia käyttämällä saavutetaan koko rakenteelle paloluokitus B-s1,d0.