Väestön ikääntymisen myötä tarve esteettömille asunnoille kasvaa. Vuoteen 2030 mennessä tarvittaisiin ympäristöministeriön mukaan jo miljoona esteetöntä kotia. Tällä hetkellä esteettömiä asuntoja tarpeesta on noin kolmannes.

Esteettömyys voi tarkoittaa esimerkiksi riittäviä ja oikeaan paikkaan suunniteltuja tiloja, kynnyksettömyyttä, väljiä oviaukkoja, luiskia, tasoja, tukikahvoja, sopivia valoja ja värejä. Asunnon esteettömyydestä on hyötyä kaikenikäisille eikä pelkästään ikääntyville.

Ikääntyneistä yli puolet asuu pientaloissa. Tutkimusten mukaan ihmiset haluavat asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Palveluasumiseen turvaudutaan vasta silloin, kun kotona ei enää pärjätä eikä apua ole helposti saatavilla.

”Kodin tilojen suunnittelussa on hyvä miettiä asunnon koko elinkaarta ja rakennuksen soveltuvuutta kaikkien ikäryhmien tarpeisiin. Esimerkiksi esteettömässä kylpyhuoneessa kalusteet ovat oikeilla paikoilla, ne ovat materiaaliltaan tarkoituksenmukaisia ja tilan valaistus ja värimaailma ovat kohdallaan”, esteettömiä kylpyhuoneratkaisuja tarjoavan Väinö Korpinen Oy:n toimitusjohtaja Leena Mäki sanoo.

Kotia tulee päivittää

Koti tarvitsee päivittämistä erilaisissa elämäntilanteissa. Muutostöistä kannattaa puhua taloyhtiössä isännöitsijälle ja hallituksen puheenjohtajalle. Omakotitaloa voi rakentaa ja remontoida tarpeen mukaan. Kaikissa töissä tulee selvittää, tarvitaanko muutoksiin rakennuslupaa, ilmoitusta tai muuta paperityötä. Korjauksissa kannattaa huomioida myös ikääntyvän voimien väheneminen sekä mahdollisten apuvälineiden käyttötarve.

”Asunnon muutostöissä oleellisia ovat fyysiseen esteettömyyteen liittyvät asiat kuten mm. tukikahvojen asennukset, muutokset kalusteisiin ja mahdollisesti moottoroidun sängyn hankkiminen. Myös turvallisuuteen kuuluvat ratkaisut kuten hälyttimet ja rannekkeet saattavat tulla tarpeellisiksi”, kotihoiva- ja puhtauspalvelualan Toimiva Koti -yrityksen asiakaspäällikkö Mira Helander kertoo.

Suunnittelijoilla on melkoinen vastuu asunnon toimivuudesta. Koti ostetaan usein yhdessä elämäntilanteessa, jolloin asunnonostaja ei tule ajatelleeksi esteettömyyttä eikä osaa kaivata sellaista. Maankäyttö- ja rakennuslaki vaatii rakentamiselta muunneltavuutta, ja esteettömyyttä on edellytetty vuosituhannen vaihteesta. Kerrostalorakentamisessa esteettömyys otetaan hyvin huomioon, mutta pientalopuolella toimintatavat ovat väljempiä.

Rakennuksen esteettömyys voisi olla lisäarvo, jota asukkaiden pitäisi vaatia ja josta oltaisiin valmiita maksamaan lisähintaa. Tutkimusten mukaan esteettömyys nostaa rakentamisen kustannuksia vain pari prosenttia.

Kuljetaanko kotiin portaiden kautta?

Ympäristöministeriön mukaan esteetön koti on hyvä paikka niin nuorelle kuin vanhemmalle henkilölle. Esteettömyys on erityisen arvokasta silloin, jos sairaus yllättää tai liikuntakyky heikkenee. Asukkaat voivat saada julkista tukea niin pientalon korjaukseen kuin taloyhtiössä tehtäviin remontteihin, ministeriö muistuttaa.

Mitä aikaisemmin muutostöitä miettii, sen helpompia ne ovat toteuttaa. Ympäristöministeriö kehottaa pohtimaan sujuvaa arkea muutaman kysymyksen avulla: kuljetaanko kotiin portaiden kautta, onko ulko-ovi raskas avata, ovatko lattiat liukkaat, pitääkö tavaroita säilyttää korkealla, onko talossa hissi ja tarvitaanko henkilönostinta?

Luiskan rakentaminen taloon saattaa parantaa henkilön omatoimista asumista merkittävästi. Sen pinnan tulee olla kova, tasainen ja luistamaton. Luiskan tulee olla vähintään 900 mm leveä, ja siitä kannattaa tehdä vain muutaman metrin pituinen. Suojakaiteilla varustetussa luiskassa on turvallisesti kulkea rollaattorilla ja pyörätuolilla.

Hissi tarvitaan silloin, jos luiska ei riitä. Valtio ja useat kunnat tukevat hissien rakentamista vanhoihin kerrostaloihin. Omakotitaloon saattaa saada tukea porrasnostimen asentamista varten, jos kunto on heikko eikä kotona pääse kerroksesta toiseen ilman apua.

Asunnon muutostöihin kannattaa hakea apua kunnan korjausneuvojalta. Hän neuvoo tilojen suunnittelussa, lupien tarpeellisuudessa ja tietää taloudellisen tuen mahdollisuuksista. Valtion asuntopolitiikan periaate on se, että ikääntyneet voisivat asua turvallisesti omissa kodeissaan. Silloin palveluasumisen ja laitoshoidon tarve vähenevät.

Näin teet esteettömän kodin

1 Ikääntyvälle optimaalisessa keittiössä on mahdollisimman vähän siirtymistä paikasta toiseen. Kaappien ja työtason korkeutta on hyvä voida säätää. Hyvät vetimet ja automaattinen sulkemismekanismi auttavat kaappien ja laatikoiden avaamisessa.

2 Makuuhuoneista ainakin yksi kannattaa muuttaa liikuntaesteiselle sopivaksi. Vuode sijoitetaan silloin huoneen seinustalle, josta on suora näkyvyys ovelle ja ikkunaan. Sähkötoiminen vuode helpottaa petiin menoa ja siitä nousemista. Vuoteen viereen tarvitaan tilaa pöydälle ja myös liikkumiseen. Sängyn lähellä tulee olla pistorasioita mm. puhelimen, valaisimen ja television käyttöä varten.

3 Makuuhuoneesta tulisi olla mahdollisimman lyhyt matka pesutiloihin ja vessaan. Huoneesta pitää löytyä myös säilytystilaa.

4 Esteettömästä pesutilasta tulee löytyä allas, wc-istuin ja suihkupaikka sekä toisinaan myös paikka pyykinpesuun ja -kuivaukseen. Pesutilan lattian tulee olla samassa tasossa huoneiston muun lattian kanssa, tasoero saa olla korkeintaan 20 mm.

5 Olennaisia kalusteita esteettömässä kylpyhuoneessa ovat tukikaiteellinen allas, tukikaiteena toimiva suihkutanko, tukikahvat, seinäkiinnitteinen wc-istuin ja sen kaiteet sekä suihkuistuimet.

6 Pesutilan lattiamateriaalin tulee olla pitävää ja helposti puhdistettavaa. Nastapintaiset keraamiset laatat keräävät vettä ja tekevät lattian liukkaaksi. Lattialämmitys kuivattaa tilaa ja lisää turvallisuutta. Lattiakaivo sijoitetaan niin, ettei siihen kompastuta eikä se ole tiellä.

7 Pesutilaan löytyviä teknisinä apuvälineinä ovat muun muassa pesevä ja kuivaava wc-istuin, etätoiminen bidesuihku, automaattihanat sekä esimerkiksi liiketunnistimella toimivat valot.

Lue koko artikkeli TM Rakennusmaailman numerosta 9/17.

Mistä saan tukea kodin muutostöihin?

  • Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA myöntää avustuksia ikääntyneiden ja vammaisten henkilöiden asuntojen korjauksiin. Korvauksen enimmäismäärä on korkeintaan puolet, ja erikoistapauksissa 70 prosenttia hyväksytyistä kustannuksista. Päätökset tehdään sosiaalisen ja taloudellisen tarveharkinnan perusteella. Bruttotulot voivat olla 1 760 euroa yhden ja 2 940 euroa kahden henkilön taloudessa.

Avustusten myöntäminen siirtyi kunnilta vuoden 2017 alusta Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen tehtäväksi uuden korjausavustuslain (9.12.2016/1087) tultua voimaan. Myös kotitalousvähennyksen käyttämistä muutostöissä kannattaa selvittää.

Kunnan pitää korvata asunnon muutostyöt ja laitteiden hankkimisesta aiheutuvat kustannukset, jos henkilö on vaikeavammainen. Muutostöitä voivat olla muun muassa ovien leventäminen, luiskien rakentaminen ja pesutilojen korjaaminen. Korvattavia laitteita voivat olla porrashissi, hälytyslaitteet, induktiosilmukka ja oven avausjärjestelmä.

Korvausta tulee hakea kuuden kuukauden kuluessa kustannusten syntymisestä.