Vanhentuneet litiumakut ovat jumissa suomalaisten pöytälaatikoissa. Pitkään käyttämättömänä olleessa litiumakussa piilee oikosulun riski.

Suomalaiset veivät paristoja ja akkuja kierrätykseen viime vuonna lähes 9 prosenttia enemmän kuin vuonna 2018. Tieto käy ilmi paristokierrätystä organisoivan tuottajayhteisö Recser oy:n tilastoista. Litiumakkujen osuus kierrätykseen palautuneista akuista on kuitenkin noin 5 prosenttia, vaikka niiden osuus markkinoilla olevista on jo yli neljännes.

Esimerkiksi kännyköissä käytettyjen litiumakkujen palautuminen kierrätykseen on ollut selkeästi hitaampaa kuin niiden keskimääräinen käyttöikä. Niistä suurin osa on juuttunut koteihin.

”Valitettavasti litiumakut eivät toimi kuin viini ja parane vanhetessaan. Päinvastoin, pitkään käyttämättömänä olleen litiumakun lataaminen voi olla riski ja aiheuttaa oikosulun”, Liisa-Marie Stenbäck Paristokierrätyksestä muistuttaa.

Isot litiumakut keräykseen

Kevään aikana keräyspisteisiin tulee vastaanottopisteet myös isoille litiumakuille, kuten sähköpyörien ja -skoottereiden akuille.  Lähimmän käräyspisteen voi tarkistaa osoitteesta kierratys.info.

Vuonna 2019 käytettyjä akkuja ja paristoja kerättiin yhteensä 1 600 000 kiloa eli noin 0,29 kiloa asukasta kohden. Paristot ja pienakut voi kierrättää lähikaupoissa. Niiden virtanavat kannattaa teipata ennen kuin paristot sujauttaa keräyslaatikkoon.

Tuottajavastuun mukaisesti paristojen ja akkujen palauttaminen kierrätykseen on aina maksutonta, sillä kierrätys sisältyy kotimaisten myyjien tuotteiden hintoihin.

Akkumateriaalit kierrätykseen

Käyttöikänsä päähän tulleiden akkujen päätyminen keräyspisteisiin mahdollistaa myös niiden sisältämien tärkeiden raaka-aineiden saamisen uusiokäyttöön.

Litiumakut sisältävät jopa 30 prosenttia kobolttia, jota louhitaan pääasiassa Kongon alueella. Kierrätykseen vietyjen akkujen koboltti jalostetaan Kokkolassa uudelleen käytettäväksi.

”Jos käytetyt akut löytäisivät entistä paremmin virallisille kierrätyspisteille, akkumateriaalien kasvavaa tarvetta pystyttäisiin kattamaan uusioraaka-aineilla”, Stenbäck huomauttaa.