Mies asentaa palohälytintä puutaloon

Sitkeän perinnetiedon mukaan savupellin voi sulkea kunhan ”sininen liekki” on sammunut tulipesästä. Ei voi. Enää ei uuninpelteihin ole jätetty ilmarakoja kuten joskus pystyuunien valtakaudella ehkä tapahtui. Huoneetkin ovat tiiviimpiä. Kannattaa siis odotella hiilloksen hiipumista.

Toinen yleinen väärinkäsitys väittää, että häkä laskeutuu alaspäin. Ei pidä paikkaansa. Häkä on ilmaa kevyempää ja nousee ylöspäin. Häkävaroittimet pitää siis sijoittaa ylös niin kuin palovaroittimetkin, mieluiten kattoon ja vaakasuoraan asentoon.

Häkä nousee patjan kaltaisena pyöreänä pilvenä ylöspäin. Jos häkävaroitin on seinällä pystyasennossa, kontakti häkään syntyy vain siksi hetkeksi kun häkäpilvi kohtaa ja ohittaa sen. Jos varoitin on asennettu kattoon vaaka-asentoon, häkäkaasu ehtii tunkeutua sen tunnistimeen ja todennäköisemmin aiheuttaa hälytyksen.

Asenna varoittimet oikein

Palovaroitin on pakollinen kaikissa tiloissa, joissa majoitutaan tai yövytään. Asunnon haltijan pitää hankkia vähintään yksi varoitin alkavaa 60 neliötä kohti ja vähintään yksi jokaiseen asuinkerrokseen.

Häkävaroitin kannattaa aina asentaa, jos käytössä on varaava takka, leivinuuni tai pystyuuni (kaakeliuuni). Häkää syntyy todennäköisimmin aina kun savupelti suljetaan lämmön säilyttämiseksi esimerkiksi varaavassa takassa tai kertalämmitteisessä kiukaassa.

Häkävaroitin ei ole palovaroitin, mutta on olemassa yhdistelmiä, joissa on sekä häkä- että palovaroitin. Häkävaroittimessa voi olla myös muistitoiminta ja digitaalinäyttö, jonka avulla voi tarkkailla asunnon häkäarvoja.

Varoitin asennetaan kattoon tai seinälle. Keskellä kattoa varoitin toimii nopeammin kuin reunoilla ja vaakatasossa paremmin kuin pystyyn asennettuna.

Asenna varoitin puolen metrin etäisyydelle katon ja seinän rajasta. Silloin savukaasut osuvat siihen aikaisemmin ja suuremmalla todennäköisyydellä.

Eri tiloihin erilaiset varoittimet

Olohuoneeseen tai tupakeittiöön yleisvaroittimeksi keskeiselle paikalle sopii parhaiten savua aistiva optinen varoitin. Se tarkkailee kaikenlaisia savuja ja valvoo laajaa aluetta. Optinen varoitin ei ole läheskään niin herkkä antamaan vääriä hälytyksiä kuin ionisoiva varoitin.

Jokaiseen makuuhuoneeseen kohdevaroittimeksi kannattaa asentaa ionisoiva varoitin (tavallisin palovaroitin), joka aistii lämpimän ilmiliekistä peräisin olevan savun. Porras- ja käytävätiloissa voi käyttää valaisimella varustettua palovaroitinta.

Keittiöön, kodinhoitohuoneeseen ja lämpimään autotalliin kannattaa asentaa lämpövaroitin, joka laukeaa yleensä 57 asteessa. Tämä on lämpötila, jossa useammat materiaalit eivät vielä syty palamaan. Lämpövaroittimia on asennettava kaksinkertainen määrä, koska niiden valvonta-alue on puolta pienempi kuin muilla varoittimilla.

Palovaroittimessa voi olla vaimennin, joka hiljentää hälytysäänen väliaikaisesti esimerkiksi takkahuoneessa tai tupakeittiössä, jossa tulen sytyttäminen tai ruoan valmistaminen voi aiheuttaa savupöllähdyksiä ja vääriä hälytyksiä. Varoittimet antavat erilaisia äänimerkkejä, jotka selostetaan käyttöohjeessa.

Palo- ja häkävaroitinten toiminta pitää tarkistaa testinäppäimestä kerran kuussa.