Ruokasooda eli natriumvetykarbonaatti on ihme aine. Se nostattaa kakkutaikinan ja puhdistaa tehokkaasti lähes kaikenlaiset pinnat.

Soodapuhallus on meillä vielä suhteellisen uusi tapa puhdistaa rakennuksia ja rakenteita vanhasta maalista, lakasta tai liasta. Menetelmä on lähtöisin USA:n ja Englannin autoharrastajien parista, jotka huomasivat soodan erinomaisen tehon. Sillä voidaan puhdistaa lähes kaikki autonosat moottoria myöten. Autoista soodapuhallus levisi myös muuhun käyttöön. Suomessakin on jo useita alan yrittäjiä.

Sooda sopii metallin puhdistukseen erinomaisesti, koska se ei kuumenna puhdistettavaa pintaa kuten hiekkapuhallus. Koska lämpöä ei synny, metalli ei veny tai väänny. Lisäksi soodajauhe on palamatonta. Sitä voidaan käyttää jopa kohteissa, jossa käsitellään tuliherkkiä kaasuja ja nesteitä.

Soodajauhetta ruiskutetaan paineilmakompressorin ja erityisen soodapuhalluskoneen avulla puhdistettavalle pinnalle. Työ voidaan tehdä joko kuivana pelkän jauheen avulla tai märkänä soodavesiseoksella. Aineen teho perustuu siihen, että mikroskooppisen pienet kiteet räjähtävät kohdatessaan kovan pinnan. Tästä syntyvä energia murentaa lian, maalin tai muun poistettavan kerroksen. Paineella suihkuava ilma puhaltaa jäämät pois. Menetelmä on hellävarainen, se ei kuluta alkuperäistä pintaa kuten hiekkapuhallus. Lisäksi hiekkapuhallettu metalli tarvitsee heti pintakäsittelyn, jotta se ei ruostu. Sooda sen sijaan jättää pinnalle kalvon, joka hidastaa ruostumista merkittävästi.

Puhalluksessa käytettävä sooda on ihan sitä samaa tavaraa kuin keittiöstä tuttu ruokasooda. Sitä käytetään vain hieman isompina kiteinä seoksesta riippuen. Kiteiden koko on 20 mikronista 300 mikroniin. Se tarkoittaa sitä, että sooda on hieman puuterinomaista talkkia karkeampaa. Karkeimmillaankin seos on puhallushiekkaa huomattavasti hellävaraisempaa. Erityisen herkkiä pintoja puhdistettaessa puhalluksen tehoa voidaan vielä säätää joko paineilman voimakkuutta alentamalla tai lisäämällä vettä soodajauheeseen.

Tehokkaan puhdistuskykynsä ja toimintamekanisminsa takia soodapuhallus sopii monenlaisiin kohteisiin kuluttavaa hiekkapuhallusta paremmin. Se irrottaa muun muassa puunpinnalta maalit, lakat tai muut käsittelyaineet, puhdistaa ja uudistaa tiilen tai rappauksen pinnan, puhdistaa lasit samentamatta sekä poistaa palojäljet.

Mitään erityisiä esivalmisteluja soodapuhallus ei tarvitse. Ympäristöä ei ole välttämätöntä suojata. Näyttävästä pölyämisestä huolimatta vesiliukoisesta aineesta jää hyvin vähän merkkejä ympäristöön, ja nekin on helppo huuhdella pois.

Uudessa kohteessa menetelmän tehoa kannattaa kokeilla ensin huomaamattomaan paikkaan. Puhallus ei aiheuta tulipalon vaaraa, koska jauhe ei pala. Mutta äänekästä puuhaa puhallus on. Voimanlähteenä käytetään tehokasta kompressoria, joka puskee ilmaa ja soodajauhetta ulos varsin pienestä reiästä.

Lue aiheesta tarkemmin TM Rakennusmaailman numerosta 6/11, joka ilmestyi 6.7.