Hirsikerrostalo voisi olla ratkaisu kaupunkikodiksi, jos punaista mökkiä järven rannalla ei saa keskelle kaupunkia.

Suomessa joka neljäs omakotitalo rakennetaan hirrestä. Nyt ekologista, esteettistä ja terveellistä hirttä voidaan hyödyntää entistä helpommin myös kerrostaloasunnoissa.

”Hirsi on terveellinen, kotoisa ja globaalisti kestävä vaihtoehto. Miksi rajata se vain pientalopuolelle?” liiketoimintajohtaja Hanna Haipus Kontiotuote Oy:stä perustelee yhtiön KontioBlock-rakennekonseptia. Kyseessä on tietopaketti siitä, miten rakentaa tehokkaasti ja fiksusti hirsikerrostalo. Millaisia rajauksia ja valintoja ja ajatusmaailmaa siihen tarvitaan?

Vaikka kerrostalon tekeminen hirrestä ei ollut uusi oivallus, oli lähdettävä ”alusta”.

”Rakensimme asiakkaiden puolesta raamit sille, millainen on hirsikerrostalo. Markkinoilla ei ole osattu kaivata sitä, mitä ei ole ollut olemassa”, Haipus kuvaa.

Komponentit olivat tiedossa; muun muassa painumatonta hirttä Kontio on testannut jo yli 10 vuotta. Avoimet kysymykset liittyivät lähinnä tekniikkaan ja rakenneratkaisuihin.

Kehitystyön moniammatillisessa tiimissä oli asiantuntijoita myös Lukkaroinen Arkkitehdeilta, Sweco Rakennetekniikalta sekä Profinilta.

”Hirsi ja sen luoma tunnelma innosti miettimään uudenlaisia ideoita. Pääsimme siinä konseptisuunnittelussa alkuun ja kehittelemme sitä edelleen”, arkkitehti Merja Pesonen Lukkaroinen Arkkitehdit Oy:stä kertoo.

”Konseptissa ei ole tiettyjä moduulikokoja tai tilaelementtejä, vaan suunnitteluohjeita ja reunaehtoja. Taloa ja asuntoja voikin lähteä suunnittelemaan tilaajan toiveiden mukaisesti tietylle tontille.”

”Puusta voi toteuttaa arkkitehtonisesti näyttäviä ja mielenkiintoisia rakennuksia – tai kokonaisia asuinympäristöjä, vaikkapa hirsikerrostalokortteleita. Hirsikerrostalo on myös oiva ryhmärakentamishanke”, Pesonen hahmottelee.

Moniulotteisesti ekologinen hirsi

Rakentamisen ekologisuudesta on tullut ilmastonmuutoksen myötä yhä keskeisempi kysymys. VTT:n laskelmien mukaan puisen kerrostalon hiilijalanjälki on noin 75 prosenttia pienempi kuin betonista tehdyn kerrostalon. Puun etuna ovat betonia matalammat rakentamisen aikaiset päästöt.

Massiivipuurakentamisen ekologisuutta on myös vähätelty, koska sen lämmönläpäisevyyttä ilmaiseva U-arvo saa olla huomattavasti suurempi kuin muiden seinätyyppien. Rakennusteollisuus ry:n teettämän laskelman mukaan massiivipuusta tehdyn kerrostalon lämmitysenergian kulutus on noin kaksinkertainen betonitaloon verrattuna.

Haipuksen mukaan nämä väitteet on helppo kumota.

”U-arvon taustalla on pieni totuuden siemen, mutta nuo luvut eivät pidä paikkaansa. Kun hyvin eristetyn betonielementin vertailukohtana on käytetty todella ohutta hirttä – joka on puolet siitä, jota me käytämme hirsikerrostaloissamme – on verrattu toisiinsa kissoja ja koiria.”

”Ilmastoystävällistä toimintaa pitää myös ajatella pitkällä tähtäimellä ja rakennusta kokonaisuutena. Kun tehdään hiililaskelmia rakennuksen koko elinkaaresta, meillä on jo iso etumatka. Jo nykyisellä energiatuotannolla kestää todella pitkään, että hirsirakennuksen ilmastopäästöt ovat samat kuin vastaavalla betonirakennuksella. Energian muuttuessa koko ajan puhtaammaksi, ero kasvaa jatkuvasti hirren hyväksi.”

Kontiotuote Oy sekä omistaa konseptin että toimii hirsivalmistajana ja -toimittajana. Tarjolla on Kainuu–Koillismaa-alueella sertifoiduissa metsissä kasvanutta mäntyä, joka prosessoidaan Pudasjärven tuotantolaitoksella valmiiksi rakennusosiksi.

”Neitseellistä luonnon raaka-ainetta ei haluta tuhlata. Kaikki osat käytetään mahdollisimman tehokkaasti”, Haipus painottaa.

Lisävivahde ekologiseen vastuullisuuteen tuleekin suuresta hiilikädenjäljestä eli myönteisistä ilmastovaikutuksista.

”Tuotamme valmistuksessa enemmän energiaa kuin käytämme: kuorikkeet ja puru käytetään lämmitykseen. Toisaalta ei myöskään ole kyse suuresti energiaa vaativasta teollisuudesta.”

Hirsi on hyvä myös logistisesti: se saadaan pakattua pieneen tilaan ja kasattua isoihin tilaelementteihin verrattuna nopeasti.

Lisäksi hirsi soveltuu oivallisesti elinkaari- ja kiertotalousajatteluun.

”Pyrimme mahdollisimman pitkään elinkaareen alkuperäisessä käytössä. Hirsirakenteisen talon käyttöiäksi voi hyvin laskea vähintään 100 vuotta, tosin pidempiäkin löytyy. Ja hirrethän voi purkaa, siirtää ja koota uudelleen toiseen paikkaan. Osarakenteitakin voi korjata”, Merja Pesonen muistuttaa.

Puhdasta ilmaa ja tuoreuden tuoksua

Merkittävää hirsitalossa on paitsi ekologisuus myös asumisen terveellisyys. Hyvinvointia edistävät puun vaikutukset on todettu monissa tutkimuksissa.

”Healthy Living -missiossamme erityisen keskeistä on hyvä sisäilma. Luonnonmukaisen hirren eristyskyky on erinomainen. Se tasaa tehokkaasti sisäilman lämpöä ja kosteutta eri vuodenaikoina. Niin pöpöt eivät saa optimaalista kasvuympäristöä”, Haipus kuvaa.

”Seinärakenteena massiivipuu on rakennusfysikaalisesti turvallinen: yksiosainen materiaali ilman eri materiaalien rajapintoja.”

Haipus tarkentaa, ettei hirsirakennus ei ole mikä tahansa puutalo.

”Puurakenteisessa talossa seinän sisällä on pystypuurunko, sitten villaa, höyrynsulku, kipsilevy ja tuulensuojalevy. Hirsitalossa seinä on kokonaan puuta. Sen näkee ja tuntee niin sisä- kuin ulkopinnassa.”

Ja visuaalisesti kaunis hirsi myös tuoksuu hyvältä.

Hirsi palaa huonosti

Lanseerauksessa yleisimmät kysymykset ovat liittyneet kuormituskestävyyteen, kustannuksiin ja paloturvallisuuteen. Ne eivät ole tuottaneet ongelmia.

Rakenteen kuormituskestävyydestä ja jäykkyydestä on erinomainen tulos vuoden 2017 VTT:n testeistä.

Investointikustannukset ovat betonivaihtoehtoon nähden 5–10 prosenttia korkeammat. Se on monille pieni lisä, kun tarjolla on vaihtoehto perusbulkkituotannolle. Sahatavaran hintapiikkejä taas on loiventanut Kontion oma saha.

Yleiset paloturvallisuuteen liittyvät määräykset on ollut helppo sijoittaa konseptiin.

”Hirsihän ei massiivipuuna edes pala hyvin, lähinnä vain hiiltyy pinnasta”, Haipus muistuttaa.

Haasteellista sen sijaan oli pohtia puurakenteen hyvän akustiikan vaikutuksia. Kerrostalossa äänen kulkeutumista on hallittava paitsi vaakatasossa myös kerroksesta toiseen. Konkreettista kehitystyötä tehtiin Pudasjärvelle viime syksynä valmistuneissa kerrostaloissa hyvin tuloksin. Näiden talojen rungot tosin ovat betonielementeistä.

”Osa asunnoista oli varattu erityisryhmille, muun muassa aistiyliherkille asukkaille. He ovat olleet suorastaan ihmeissään löydetyistä ratkaisuista. Myös mittaustulokset ovat olleet paremmat kuin laskentaluvut teoreettisesti osoittavat”, Haipus iloitsee.

Pudasjärven hirsikerrostalot on tehty hybridirakenteella, jossa talon runko on betonielementeistä ja ulkovaippa painumattomasta hirrestä.

Hirsikerrostalo matkaa maailmalle

Yhä useampi kaupunki ja kunta etsii ratkaisuja vetovoimaiseen, hiilineutraaliutta tukevaan ja kestävään rakentamiseen. Samalla ympäristöministeriön toimenpideohjelman mukaan puurakentamisen osuus julkisesta uudisrakentamisesta tulisi olla 31 prosenttia vuonna 2022 ja 45 prosenttia vuonna 2025.

Kysyntä konseptiin, joka mahdollistaa kuntien pääsyn päästövähennyksiin ja puurakentamisen kansallisiin tavoitteisiin, onkin kova.

”KontioBlock lanseerattiin syksyllä, ja ensimmäiset tarjouspyynnöt tulivat jo 1,5 viikkoa lanseerauksen jälkeen. Uusia kontakteja syntyy miltei päivittäin”, kotimaan myynnistä vastaava Marko Kallunki kertoo.

”Vauhtia on jopa tietoisesti jarruteltu: olemme pysytelleet vielä Suomen markkinoilla ollaksemme kunnolla valmiita valloittamaan maailman. Jälleenmyyjiä ja kontakteja meillä on kymmenissä maissa. Osa on jo tehnyt aktiivista selvitystyötä, että vienti lähtee vetämään heti, kun täällä päässä löysätään.”

Ensimmäisten hankkeiden arvioidaan käynnistyvän Suomessa tänä keväänä. Ja parhaimmillaan suomalainen hirsikerrostalokonsepti matka maailmallekin jo alkuvuodesta.

Lue lisää:

Joka neljäs uusi omakotitalo rakennetaan hirrestä