Hometaloksi paljastuneen 1930-luvulla rakennetun helsinkiläistalon työläs peruskorjaus on valmistunut. On aika nauttia asumisesta ja keksiä uutta.

Arkkitehti Maria Klemetzin sekä tietokirjailija, energia-asiantuntija ja keksijä Janne Käpylehdon talon remontista kerrotaan suvussa ja kaveripiirissä varmasti tarinoita vielä vuosikymmenien päästä. Perheelle parahultaiseen taloon piti alun perin tehdä vain kohtuullinen sisätilaremontti. Sen sijaan edessä olikin pitkä ja vaivalloinen, laaja peruskorjaus.

Kerroimme Helsignin Käpylässä sijaitsevan talon remontin vaiheista jo lehdessä 9/20.

Talossa oli toki tehty kuntotutkimus ennen kaupantekoa, mutta vaurioiden laajuus paljastui vasta, kun rakenteita purettiin remontin käynnistyttyä. Yläpohja ja seinärakenteet olivat huonosta ylläpidosta johtuneen kosteuden kertymisen takia lahonneet, ja alapohjassa viihtyi sädesieni. Myös uusitun peltikatteen alta kattorakenteista löytyi rutkasti korjattavaa.

Maria ja Janne olivat varanneet sisätilaremonttia varten rahaa 150 000 euroa ja ajoittaneet muuton kesän alkuun 2020. Sekä budjetti että aikataulu menivät tietenkin uusiksi. Kevät kului purkutöihin ja huonokuntoisten rakenteiden uusimiseen. Vääränlaisesta ylläpidosta tai aiemmasta vääränlaisesta korjauksesta johtuneet vauriot korjattiin talon alkuperäinen hengittävä rakennejärjestelmä säilyttäen. Ennen sisätyövaiheeseen pääsemistä rahaa oli kulunut jo 330 000 euroa.

Peruskorjaus loppusuoralla

Kesällä 2021 Maria, Janne ja koulun juuri aloittanut Karhu-poika ovat asuneet kodissaan puolen vuoden ajan. ”Purimme muuttolaatikoita jouluaattona”, Janne muistelee.

Peruskorjaus on lähestulkoon valmis.

Sisätiloista puuttuu oikeanlainen ovi aulan ja toimistotilan välistä. Janne kertoo, että talon ilmeeseen sopivaa valmista ovea ei taida markkinoilta löytyä, joten se täytynee teettää. Kellarikerroksen sauna on valmis, mutta pesuhuoneen kimppuun käydään syksyllä.

Julkisivun kalkkimaalauksessa on vielä hieman viimeistelemistä. Kadun puoleisen pääsisäänkäynnin päälle on rakentumassa viehättävä ”aamukahviparveke”. Sen työläimmät vaiheet ovat jo valmiina. Seuraavaksi asennetaan huopa, pellitys ja kaiteet.

Talon taakse rakennetaan parhaillaan reilun kokoista terassia, johon keittiöstä ja toimiston puolelta pääsee suoraan. Kun terassi valmistuu ja sinne saadaan pöytä ja tuolit, takapiha on paljuineen täysin hyödynnettävissä.

Talon eteläisen julkisivun edessä on vielä rakennusteline. Syksyn 2020 jälkeenkin talolla oli hihassaan pari ikävää yllätystä. Toinen niistä oli kaistale lateksimaalia. Se paljastui, kun tuulisena päivänä seinään paiskautui riittävästi vettä, joka irrotti kalkkimaalin lateksin päältä.

”Oli hirmuinen työ raapia lateksi pois käsin nysväämällä”, Janne huokaa.

Nyt se on tehty ja seinä maalattu uudestaan.

Pohjoisen puoleiselta julkisivulta paljastui yllätys: ilmeisesti kapillaarisen kosteuden noususta syntynyt laho kohta sokkelin ja puurakenteen rajakohdasta.

”Myös tiilihormin katon päällisen osat jouduttiin purkamaan ja rakentamaan uudestaan, mutta sitä ei voi pitää yllättävänä, nyt kun talon aiempi ylläpito, tai oikeastaan sen puute, on tullut remontissa tutuksi”, Maria lisää. ”Saumat olivat jo niin hapertuneet, että tiilet pystyi nostamaan yksi kerrallaan pois.”

Kun kesken olevat työvaiheet valmistuvat Maria ja Janne arvelevat remonttiin kuluneen kaikkiaan 650 000 euroa.

Energiaratkaisut kohdallaan

Energia-asiantuntijana Janne mietti tietysti tarkkaan, miten Käpylän talo pitäisi lämmittää. Kaukolämpö vaihtui maalämpöön. Jannen mielestä kaukolämpö on Helsingissä kallista, ja sen päästöt ovat liian suuret.

”Lisäksi siinä on kohtuuttomat irtisanomiskustannukset.”

Janne halusi valita taloonsa maailman parhaan maalämpöpumpun. Muu olisi tietysti ollut noloakin. Hän päätyi Viessmann Inverter 333-G -lämpöpumppuun sen monipuolisten lämpöominaisuuksien ja poikkeuksellisen korkean suoritus-/lämpökertoimen vuoksi. Laitteen nimellislämpöteho on 2,4-11,4 kW ja energialuokka A+++. Varaajan tilavuus laitteessa on 220 litraa. Kokonaisuuden toteutti Lämpö Ykkönen. Energiakaivo on 240 metrin syvyinen.

Erillistä varaajaa Janne ei uskonut perheen tarvitsevan.

”Tämänkin kokoisella varaajalla yläkerran kylpyhuoneen kylpyamme on käytettävissä ja suihkuunkin riittää lämpöä”, hän huomauttaa.

Pelkästään maalämmön varassa talon lämmitys ei suinkaan ole. Talon katolla on aurinkosähköjärjestelmä, 6 kW itä-länsi asennuksena, jonka ansiosta energiaa saadaan aamusta iltaan.

”Halusimme täysin mustat paneelit, joten katolla on NAPS Solar Systemsin Full Black-paneelit, joissa sekä puolijohde, reunat että puolijohteiden välinen alue ovat mustat. Niin ne sulautuvat kattoon mahdollisimman tehokkaasti”, Janne kertoo.

”Invertteri on saksalainen SMA loistavien dataominaisuuksiensa vuoksi.”

Janne seuraa mielellään wifiin kytketyn järjestelmän tuottoa puhelimensa näytöltä.

Aurinkoiseen vuodenaikaan katolta saadaan vuorokaudessa kymmeniä kilowattitunteja energiaa. Sellaisia määriä on kolmen hengen taloudessa vaikea saada kulutettua. Eniten aurinkosähköä käytetään käyttöveden lämmitykseen ja sähköauton lataukseen.

”Käyttöveden lämmitykseen saadaan kulumaan viikossa 50 kWh. Se katolta saadaan melkein jo päivässä”, Janne huomauttaa. Ylimääräiselle sähkölle on kuitenkin käyttöä.

”Pilotoimmekin aurinkosähkön kausivarastointia maalämpökaivoon – eli miten hyvin loppukesästä kaivoon ladattu energia vaikuttaa alkutalven suorituskertoimeen.”

Artikkeli on ilmestynyt TM Rakennusmaailmassa 8/21. Lue koko juttu peruskorjauksprojektista digilehdestä!