Mies seisoo villa höyrylinnan olohuoneessa sohvan edessä

Villa HöyryLinnan rakenne on omaperäinen; järeän puurungon lämpöeristeenä on tontilta kaivettu savi ja kaikki ovet sekä ikkunat on hankittu kierrätyskeskuksesta. Kun rakennus lopulta valmistuu, se kytketään irti valtakunnan sähköverkosta, koska talo saa käyttövoimansa omasta höyryvoimalasta.

Paraisilla rakennetaan maamme kenties omaperäisintä omakotitaloa, Villa HöyryLinnaa. Talossa on niin sanottu pelkkakehysrunko, eli umpipuusta salvottu pysty- ja vaakarunko. Pelkkakehysrungossa ei käytetä metalliheloja, nauloja tai ruuveja, vaan runko pysyy koossa tapituksilla ja loveuksilla, ja lukituksina käytetään peräti 966 kpl 22 millimetrin paksuisia puutappeja.

Talossa on kuusi pystytolppaa neljässä rivissä. Koska ulkoseinien eristepaksuus on 40 cm, ulkovaipassa olevat tolpat on halkaistu, jottei kevytsaviseinään tulisi katkoksia ja jotta kauniit puutolpat näkyisivät sekä sisä- että ulkopuolelle. Kuistin seinätolpat ja talon sisäiset tolpat ovat yhtenäisiä.

Vaipan lämpöeristeenä on kevytsavi, joka on ruisoljilla ja kaatopaikan puumurskeella lujitettua savimassaa.

Kattorakenne on erityisen jykevä. Siinä on kaksi erittäin järeää kattopalkkia päällekkäin, ja niiden korkeus on yhteensä lähes 80 cm. Yläpohjan eristeenä on alimpana tuuman paksuisten huokolevyjen väliin puhallettu 40 cm selluvillaa. Tämän päälle on vielä ladottu 25 cm paksu järviruokokerros, joka on päältä pinnoitettu viiden sentin savikerroksella passiivisena palonestona.

Talon kolmikerroksiseen torniin sijoitetaan voimala, joka käyttää puuta tai haketta. Voimalan alakerrassa on kattila, höyrygeneraattori ja höyrykoneella toimiva sähkögeneraattori. Keskikerros toimii energiavarastona. Siinä on neljän kuutiometrin ruostumaton terässäiliö, joka toimii lämpövaraajana, ja 4 000 ampeerituntia nikkeli-kadmiumakkuja, jotka toimivat sähkövaraajina.

Valmistuessaan talo kytketään irti valtakunnallisesta sähköverkosta, ja sitten se toimii täysin omavaraisesti. Vesi tulee omasta porakaivosta, eikä talossa ole vesivessaa. Lämpimässä piharakennuksessa on kompostikäymälä, johon myös laitetaan kaikki ruokajätteet.

Talo on sisältä pitkälti valmis, sähkötöitä lukuun ottamatta, mutta paljon on toki vielä kesken tai tyystin tekemättä, kuten esimerkiksi keittiön ja makuuhuoneen välinen saviseinä. Ulkopuolen savipinnan hienorappaus on tulevan kesän ohjelmistossa.

Voimalassa riittää myös vielä töitä. Runkokehikkoa vahvistetaan teräsrungolla, jotta se kestää 4000 vesilitran ja 80 akun painon.

Saviaiheeseen liittyen löytyy kaksi muuta mielenkiintoista hanketta; ensinnäkin niin sanotusta kevythirrestä koottu saunarakennus, joka on pinnoitettu savella. Ohutseinäinen ja hatara sauna oli pohjoistuulella kylmä. Niinpä isäntä keräsi kesäksi porukkaa savirakentamiskurssille, ja sauna pinnoitettiin kevytsavella.

Seiniin porattiin puutappeja tartunnoiksi savelle. Kuitulujitteena käytettiin olkia ja hevosenlantaa. Eräässä, erityisen sileässä kohdassa seinää lujitteena kokeiltiin setelisilppua vanhoista sadan markan seteleistä.

Pihalla seisoo myös noin 3 x 4 -metrinen olkikattoinen savieristeinen pelkkakehystalo, joka on käytetty havaintovälineenä pelkkakehysrunko- ja savikursseilla. Tulevaisuudessa taloa voi käyttää ystävien tai jopa matkailijoiden majoittamiseen. Olkikatossa on erityisen mielenkiintoista se, että se on tehty järviruo´osta.

Lue aiheesta lisää TM Rakennusmaailman numerosta 4/09, joka ilmestyi 22.4.