Kuivan kesän jälkeen sateet tuovat kaivattua kosteutta puutarhaan. Vettä voi kuitenkin tulla ajoittain yli tarpeen, eikä veden imeyttäminen tontilla ole aina helppoa. Kasvipeitteisyyden ja kätevien hulevesiratkaisujen avulla vesi voidaan varastoida ja ohjata oman pihan tarpeisiin.

Hulevedeksi kutsutaan rakennetuilta pinnoilta, katetuilta piha-alueilta ja rakennusten katoilta, valuvaa luonnon vettä. Hulevesi voi tulla sateena tai olla lumien sulamisvettä.

Lain mukaan tontin omistajan on ohjattava ja imeytettävä tämä vesi omalla tontillaan niin, että sitä ei pääse virtaamaan muiden pihoille tai yleisille alueille. Viime vuosina on huomattu, että hulevesiongelmat ovat lisääntyvät ilmastonmuutoksen ja entistä tiiviimmän rakentamisen myötä.

”Parhaiten huleveden saa hyödynnettyä oman pihan kasvien kastelussa. Vanha hyvin toimiva ratkaisu on kerätä sadevettä joko maan alaisiin tai päällisiin varastoihin ja käyttää sitä myöhemmin kuivina jaksoina pihan kasteluun”, opastaa Timo Taulavuori Puutarhaliitosta. Hän suosittelee ohjaamaan sadevettä kasvien käyttöön esimerkiksi automaattisten kotipihaan tarkoitettujen kastelujärjestelmien avulla.

Kasvillisuus sitoo vettä

Kasvien ja ympäristön kannalta sadevesi on parempaa ja myös edullisempaa kasteluvettä kuin käsitelty vesijohtovesi. Maan alle voi tehdä isojakin vesisäilöjä, joista vettä pumpataan tai imeytetään kasvien käyttöön. Myös imeytyskentät, avo- tai salaojat toimivat hyvinä puskureina silloin, kun vettä sataa reilusti.

Hulevedet saa myös ohjattua pihan omaan kosteikkoon, jonka reunoilla kasvaa esimerkiksi vesikasveja. Imeytysalueen voi tehdä karkeista maa-aineksista ja koristella luonnonkivillä. Imeytysalueen pohja voi olla läpäisevä, jolloin se toimii luonnollisena puskurina.

Toinen vaihtoehto on tehdä oma vesiaihe, jossa pohja on pääosin läpäisemätön ja vesi vaihtuu altaassa sateiden myötä. Ylivuotava vesi imeytetään hiljalleen reunojen kautta ympäröivään maahan ja kasvien käyttöön.

Kolmas tapa vähentää hulevesiongelmia on lisätä kasvillisuutta piha-alueella. Mitä runsaampi kasvillisuus on, sitä enemmän se sitoo vettä ja myös haihduttaa sitä ilman, että vesi päätyy hulevedeksi. Täysikasvuinen lehtipuu voi haihduttaa jopa yli sata litraa vettä vuorokaudessa.

Autat hulevesiä imeytymään myös välttämällä kovia pintoja kuten asfalttia ajoteillä ja pihoilla. Nurmet, hiekka- ja sorapinnat imevät tehokkaammin vettä kuin tiiviisti laatoitetut tai laajat terassimaiset alueet.

Myös kattopuutarhat ja muun köynnökset ovat tehokkaita veden virtauksien hidastajia. Sadevesi viipyy kasvipeitteisillä alueilla pitempään matkalla maahan kuin paljailla kattopinnoilla. Lisäksi kasvit viilentävät helteellä pihoja ja taloa.