Energianeuvoja Antero Mäkinen ja harjoittelija Joonas Kopra saapuvat mökille, jossa on asuttu ympärivuotisesti noin 20 vuotta sitten. Mäkinen on Tampereen kaupungin Ekokumppanit-tytäryhtiön palkkalistoilla, Kopra on Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelija.

Tamperelainen lukio-opettaja Sofia Steiger osti talon Kangasalta kaksi viikkoa sitten. Hän ihastui taloon ensi näkemältä, ja toivoo nyt saavansa ikään kuin röntgenin talosta. Hän haluaa myös selvittää, miten taloa voi kohentaa ja yllä-pitää energiatehokkaasti.

Steigerin haaveena on ekoeläminen perheen ja ystävien kanssa. Taloa on tarkoitus pitää mökkinä. Hoppua ei ole.

”Minulla ei ole sataatuhatta euroa pistää tähän projektiin, eikä ole tarkoitus tehdä modernia omakotitaloa. Aion edetä talon ehdoilla.”

Korjausten mittavuus sanelee, montako vuotta ja paljonko euroja remontteihin tarvitaan.

Steiger sanoo ostaneensa talon ja tontin – 5 200 neliömetriä – tontin hinnalla. Talon myynyt pariskunta ei enää ehtinyt oleskella mökissä. Myyjä vakuutti mökin olevan hyvässä kunnossa. Kohta kunto selviää. Joonas Kopra sanoo, että talviaika on sopiva aika kuntokartoitukselle, sillä kylmässä ilmassa on vähän luontaista kosteutta. Kosteusmittausten virhemahdollisuus vähenee.

Tutkittavina tuli ja vesi

Talossa on eteistilat, keittiö ja makuuhuone sekä ullakko. Tontilla on lisäksi maakellari ja ränsistynyt ulkorakennus, jossa ovat sauna ja puuvaja.

Keittiönäkymä on menneiltä vuosikymmeniltä. Steiger kertoo, että talosta on luovutettu jo paljon esineitä kotiseutumuseoon. Jäljellä ovat silti tuoli ja sivupöytä, jotka näyttävät olevan peräisin 1800-luvulta.

Keittiön palomuurissa Mäkinen havaitsee halkeaman, mutta se on vain haljennutta laastia. Leivinuunin tiilet ovat paikoillaan ja ehjiä. Talonmyyjän mukaan nuohooja on käynyt talossa säännöllisesti.

Keittiön seinässä on lavuaari, josta johtaa rautaputki ulos. Juoksevaa vettä ei ole. Steiger päättelee, että kaivon kunnostaminen on ensimmäinen tehtävä remontti.

Mäkinen neuvoo Steigeriä palkkaamaan työhön ammattimaisen kaivonpuhdistajan.

”Kun alhaalla ei ole happea, pitää oikeasti tietää, mitä tekee. Työhön on varustauduttava asiallisin suojavarustein.”

Steiger suunnittelee rakennuttavansa saunatuvan. Ennen sitä peseytyminen ei oikein onnistu.

Talon toisessa huoneessa on sekä yövytty että lämmitetty vettä. Mäkinen huomaa Porin Matin – puulla lämmitettävän metallisen lämmitysuunin – liitossaumojen falskaavan. Vesihöyry on kupruiluttanut kattolautoja.

Steiger tietää, että talon seinätapettien ja hirren välissä on koivuntuohta, joka eristää kosteutta hyvin.

Porin Matin peti on osittain valettu, osin uuni lepää lautalattialla. Tämä rajoittaa uunin käyttöä. Betonille mahtuisi turvallisesti vain pieni takka.

Palomuurin ympärillä pitäisi olla villaa tai vanhanaikaisesti soraa.

Mäkinen huomauttaa, että jos mökkiin hankitaan juokseva vesi tai puretaan puuhella, on hankittava rakennuslupa. Sellaisia suunnitelmia Steigerilla ei ole.

Steiger tietää, että vesi on vanhalle talolle riski. Hän hankkii vesijohdot vasta vuosien kuluttua, jos tontille nousee uudisrakennus. Se olisi ekotehokas talo, jossa kaikki energiankäyttö olisi optimoitu. Jo nyt Steiger käy oppimassa asiaa aurinkokeräinkurssilla.

Ensin talo tiiviiksi

Talossa on pidetty peruslämpöä yllä sähköpatterin avulla. Nyt lämpömittari näyttää kymmentä astetta. Talon kahden päähuoneen mitat ovat askelin mitattuina noin 50 neliötä.

Mäkinen mittaa lämpövuotoja huippulaatuisella, noin 6 000 euron arvoisella lämpökameralla. Se paljastaa joka naulan kohdalta lämpövuodon.

Talon energiatehokkuus paranisi olennaisesti jo pintaremontilla eli vaikkapa Halltex-levyllä, joka toimii myös eristeenä. Jos neliömäärästä voi hieman tinkiä, Mäkinen suosittaa laittamaan limittäin kaksi levykerrosta, joka jo lämmittäisi.

Steigerin kysymykseen levyn hengittävyydestä hän saa Mäkiseltä vastauksen, että puukuituinen Halltex ja hirsi ovat samantyyppistä materiaalia eli toinen täydentää toista.

Ikkunapokat hieman lenksottavat, kun vanha puutalo on vääntyillyt. Pokat ovat kuitenkin ehjiä. Mäkinen suosittaa lisäämään sisäpuolelle yhden freonilasin eli tekemään ikkunoista kolminkertaiset.

Kosteusmittari näyttää alle 500 ppm:n lukemaa. Ilmanlaatu on hyvä, kun hengittävässä rakennuksessa ei ole vuosiin asuttu. Mäkinen sanoo, että jatkossakin asukkaan on hallittava ilmanvaihtoa, ilma ei saa hallita asukasta.

Steiger kysyy, että kannattaako vanhan talon luontaista toimintaa mullistaa, kun talo nyt hengittää.

”Painovoimainen ilmanvaihto toki riittää. Seinään pitäisi porata 80100-millinen reikä. Se toimii tuuletusaukkona, kun siihen asennetaan säädettävä venttiili”, Mäkinen neuvoo.

Samasta reiästä pillikamera varmistaisi, onko seinässä vain aitoa hirttä tapetin ja pintalaudan alla.

Vuotavat saumat kuntoon

Ennen muita korjauksia talossa pitää tiivistää ikkunat sekä sisäseinien ja katon vuotavat saumat. Remontin aikataulun päättää luonnollisesti omistaja.

Mäkinen teroittaa, että näkyvillä olevia nelituumaisia seinähirsipilareita ei saa poistaa, sillä ne pitävät taloa ja seinää pystyssä. Pilarin voi toki naamioida, jos lisää kymmenen senttiä eristettä sisäpuolelle pilarien väliin ja levyttää seinät.

Hän neuvookin Steigeria joko muuttamaan kaksi päähuonetta tupakeittiöksi tai jättämään välioven paikalleen.

Lattia tuntuu jämäkältä. Senkin Mäkinen levyttäisi. Steiger kuitenkin haluaa pitää vanhat laudat lattiassa.

”Sitten pitää laudat irrottaa reunoista, jotta saa levyt päälle. Se ei ole iso työ kunhan sokkeli on kunnossa. Hiomakoneella lattian saa puunväriseksi.”

Sulaketaulua katsova Mäkinen päättelee, että Steigerin pitää nopeasti teettää sähkötyöt. Lyijyiset sähköjohdot pitää vaihtaa muovipintaisiksi mmj-johdoiksi. Samalla kannattaa harkita, suoristetaanko sisäkatto vai jätetäänkö muutamat laudat notkolleen.

Kylän sähköjohdot aiotaan kaivaa maan alle, eli silloin kunta teettää talon ulkopuoliset sähkötyöt. Sähkönsyöttö vedetään kunkin talon sähkömittarille asti. Mäkinen kehottaa harkitsemaan automaattikeskuksen hankkimista. Samalla sähkömies voisi tehdä sisällä sähkötyöt. Sähköjohdot voi viedä katossa upotuksena ja tuoda pistoina. Omistajan tehtäväksi jää antaa ohjeet ja ”vain” maksaa.

Steiger haluaa katselmuksesta raportin. Sen Mäkinen lupaa valmistuvan parissa, kolmessa viikossa.

”Kyllä tästä hyvän talon saa, mutta se vie aikaa, rahaa ja hikipisaroita.”

Lue koko juttu TM Rakennusmaailman numerosta 1/18.

Rane-apua satoihin taloihin

Rakentamisen ja asumisen energianeuvonnan eli Ranen energianeuvoja Antero Mäkinen sekä neuvoo että käy Pirkanmaan 22 kunnan taloissa katsastuskäynneillä, kun pyydetään. Hän kertoo käyvänsä vuosittain noin 55 talossa eri rooleissa. Vierailu Steigerin talossa kuului Tampereen Sähkölaitoksen Kuntatuokio-palveluun, joka maksoi 119 euroa.

Sähkölaitoksen lisäksi Mäkinen tekee tiivistä yhteistyötä Museoviraston ja Vanhustyön keskusliiton Korjausneuvonnan kanssa. Koulutukseltaan Mäkinen on rakennusteknikko, jolla on sekä sähkö-, LVI- ja rakennussuunnittelun että energiaselvittäjän pätevyydet.

Mäkisen mukaan Suomessa toimii hänen lisäkseen kuusi energianeuvojaa. Palkkaajina ovat kunnat ja Motiva. Neuvonta on asukkaille maksutonta.

Lämmitysmuodon valintaopastusta pientaloihin

Ekokumppanien energianeuvonnan käyntikohteista jokseenkin puolet on kerrostaloja, puolet pientaloja. Rane-sivut kertovat, että Tampereen kerrostaloihin on koulutettu jo 200 energiaeksperttiä. Heidän taloissaan on saatu keskimäärin viiden prosentin lämmityskulusäästö, kymmenen prosentin vähennys kiinteistösähköön ja 20 prosenttia pienempi vedenkulutus.

Noin 15 tunnin koulutuksesta Ekokumppanit laskuttaa 2 000 euroa. Jos kurssille osallistuu 35 henkilöä, osallistujaa kohti kulu on 60 euroa.

Mäkinen tuskailee, että pientalot voivat olla hankalia kohteita, jos asukas uskoo osaavansa kaiken rakentamisesta.

”Pitää vain nöyrästi tehdä töitä, niin päästään yhteisymmärrykseen. Ottavathan ihmiset meidät vapaaehtoisesti vastaan.”

Mäkisen mukaan energianeuvoja kutsutaan useimmiten paikalle, kun pientalossa valitaan lämmitysmuotoa.

”Ihmiset ajattelevat, että lämmitysmuodon valinta ratkaisee monimutkaiset ongelmat. Pitäisi kuitenkin ensiksi katsoa lämpökameralla. Usein jo vuotokohtien tiivistäminen riittää, ja vanha lämmitysmuoto todetaan lopulta ihan hyväksi.”

Mäkinen täydentää, että esimerkiksi aurinkokeräinten lisäys öljylämmitykseen usein vähentää olennaisesti energiankulutusta. Maalämpökaivo ei sovi pienille tonteille eikä hiekkaharjuun.

”Rautakaupassa käynti ei ratkaise näitä asioita, sillä kauppias myy eikä suunnittele. Suunnittelijan pitäisi laskea paras mahdollinen energiaratkaisu.”

Mäkinen painottaa, että sekä uudisrakentamisen että korjaamisen suunnittelussa maltti on valttia. Pätevä suunnittelija osaa laskea, mikä on vaihtoehdoista paras mahdollinen kokonaisuus. Hän käy tontilla selvittämässä, sopiiko asuntoon esimerkiksi maalämpö.

”Nyt ja vielä selvemmin tulevaisuudessa hybridi on ratkaisu niin autoissa kuin energiassa. Optimaalinen tulos näkyy lompsassa”, Mäkinen päättelee

Lisätietoa: Rane-sivustoa (www.neuvoo.fi) voivat hyödyntää kaikki, sillä sivuston neuvot ja oppaat pätevät myös Pirkanmaalla ulkopuolella.